avoin portti

Kesä jää minuun, tämä ihana, vaikeakin kesä. Kesä jää kuvina ja sanoina, lintujen, veden ja tuulen ääninä, hiljaisuutena, tuoksuina, väreinä, hikipisaroiksi asti puristuvana lämpönä, vilvoittavan tuulen kosketuksena iholla. Kesä loittonee yö yöltä, aamu aamulta, kypsyttää omenat ja marjat mennessään, kutsuu viljelijät korjaamaan satoa ja koululaiset opettajineen työn ääreen. Ei siinä ole mitään surullista, kaikkien aistien muistoina kesä hengittää hiljaa minussa kunnes taas kohdataan.

  • Sanasi ovat niin totta…

    Kommentin jätti erakko · sunnuntaina 7. elokuuta @ 11:20

  • Miten runollisesti kuvattu! Suomen vuodenajat ja luonto ovat ihana aarreaitta ja nyt eläkeläisenä niihin on aikaa eläytyä. Muistan kevään, jolloin havahduin siihen vasta, kun lehti oli valmiina puussa. Elämä oli niin täynnä muuta.

    Kommentin jätti annikki · sunnuntaina 7. elokuuta @ 12:47

  • Olipas kuvaava ja paljon kertova kuva! Aivan…miten aika menikään näin nopsaan?!

    Kommentin jätti vilukissi · sunnuntaina 7. elokuuta @ 18:13

  • Kuvasi ja sanasi piirtyvät nyt huoneentaulukseni. Syksyä ja talvea kohden astelen kesää hengittäen. Kiitos!

    Kommentin jätti Lastu · torstaina 11. elokuuta @ 13:47

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.