Vaarilassa on kiva ovikello, siinä on erilainen ääni kuin kotona. Tämä täällä helähtää pimpom. Nappula kun on Pikkuritarille sopivalla korkeudella, niin sitä on mukava soittaa aina kun Ritarilan väki tulee Vaarilaan. Pikkuritari saa kuunnella pimpomia myös sisältä ja kokeilla Vaarilan oven avaamista Mummelille, joka tulee postilaatikolta. Se onkin ihan uusi ja jännä juttu.

ILOISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ RITARILAAN !

…ja sitä samaa myös BLOGIYSTÄVILLE – jotka saavat omia mieleisensä allaolevista korteista. Paljastan tässä salaisuuden, että joitakin teistä erityisesti ajattelin kortteja valitessa. Olisi kiva tietää osuinko oikeaan.

Mukana on myös Pissismummon toivotus kaikille ystävilleen: HERTTAISTA HULABALOOOTA!

  • PROtestimummoihin osui hiiri!
    Hyvää ytävänpäivää sinnekin.

    Kommentin jätti Tuula-mummo vaan · maanantaina 14. helmikuuta @ 12:36

  • Voi, kiitos. Löytyi kaksikin mieluisaa. Tuon säntillisen kirjahyllyn ottaisin mieluusti. Rauhoittava, kaunis kuva, viisas teksti. Valoisaa ystävänpäivää! (Ihana pieni mies yläkuvassa!)

    Kommentin jätti Katja · maanantaina 14. helmikuuta @ 12:38

  • Oi kiitos, täällä tulvahtaa vastaan ihana pikkumies ja ovikellotarina, siinä jo ystävänpäiväiloa yllin kyllin, ja jatkoa seuraa, kortteja tulvii, silmä osuu heti kirjoihin, kirjoihin, niihin luettuihin ja jo unohdettuihin… mutta kun vähänkin kannet raottuvat, muistipolku aukeaa. Kirjat otan kainaloon, en niistä irti pääse milloinkaan varsinkaan kun ne eivät ole määränpää, vaan matka, kuten viisas teksti viestittää.

    Mutta jos osun väärään ja pissimummo ajatteli mulle jotain ihan muuta korttia, ei kai hän suutu ja mustaksi muutu :).

    Kiitos huumorista, pissismummoilusta.

    Ystävyydestä!
    jatkuu…

    Kommentin jätti Lastu · maanantaina 14. helmikuuta @ 12:57

  • Mukava kun eksyin sivullesi. Hyvää ystävänpäivää Ukrainasta.

    Kommentin jätti Mirjam · maanantaina 14. helmikuuta @ 15:00

  • Kiitos. Minä ja norsu löysimme heti toisemme 🙂
    Hyvää ystävänpäivää kaiikkiin päiviisi 🙂

    Kommentin jätti mm · maanantaina 14. helmikuuta @ 18:09

  • Voi ritarillisen hauskaa ja iloista Ystävänpäivää, Ellinoora-ritaritar! Tämäpä kiva yllätys. Kiitos. Mie ottaisin tuon valokortin. Pikku-ritari on muuten ihan Ritarin näköinenkin.

    Kommentin jätti mehtäsielu · maanantaina 14. helmikuuta @ 21:53

  • Tuula-mummon kanssa mennään PROtestimarssille ilman muuta. Pitää vain vielä keksiä mitä protestoidaan!
    Katja, niinpä vain osuit intuitiivisena ihmisenä siihen kuvaan, jota Sinulle ajattelinkin! Ja Lastu, älä sure, Sinullekin riittää kirjoja sekä menestystä, vaikka tarkkaan jos katsot ylempää korttia, niin Heidelbergin mantelipuuthan siellä kukkii…
    Mirjam, kiitos tervehdyksestä. Ukrainasta en ole elämäni päivänä ystävänpäiväterveisiä saanutkaan, olen oikein otettu. Sivuillasi on tärkeää ja mielenkiintoista asiaa, johon on syytä palata.
    mm, tuuletuksia sulle, oikeaan osuit!
    Mehtäsielu, löysit omasi Sinäkin, ajattelin Sinua sinisen valokortin kohdalla.
    *
    Sain itsekin ihanan yllärin, kun ystävä piipahti ovella ja toi pikkuisen enkelin. Ajoitus oli hieno, kerron myöhemmin miksi.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 14. helmikuuta @ 23:05

  • Kiitos kaunis kukista, jotka tuovat kauneutta, kesää ja lämpimiä ajatuksia!

    Ystävyydellä tervehtii ja kukkaisia sinulle toivoo haavetar

    Kommentin jätti Haavetar · keskiviikkona 16. helmikuuta @ 21:55

  • Kanssasi saman kuutamon valossa Simpukka kiittää ja toivottaa sinulle hyvää ystävänpäivää viime viikolle, tänään, huomiselle ja joka päivälle.

    Kommentin jätti Simpukka · sunnuntaina 20. helmikuuta @ 11:24

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.