”Kysyt kuolemasta. Se on silmissäni lähde, toinen, maa, mitä täällä on, mutta siellä täsmällisempää, selkeämpää, kestävämpää, salaperäisempää.”

-Bo Carpelan, Vuodet kuin lehdet , suom. Tuomas Anhava, 1989

  • Joillakin on taito nähdä terävästi, kauas, kuolemankin tuolle puolen. Elävänä.

    Kommentin jätti erakko · perjantaina 11. helmikuuta @ 19:38

  • Ellinoora, meillä on yhteinen ystävä.

    Kommentin jätti mehtäsielu · sunnuntaina 13. helmikuuta @ 06:34

  • Istuimme pöydässä, Toinen ja minä, kun keskipäivän aikaan, ennen kellojen lyöntejä, luettiin Bo Carpelanin tekstejä. Oli meidän kahden kihlauspäivä, vuosikymmenten takainen. Kellot soivat. Runoilijan kuolemasta kerrottiin heti uutisten alussa. Kyyneleet tulvahtivat silmiin, siitä tiesin.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 14. helmikuuta @ 02:19

  • Mestari on kuollut. Suren. Onneksi sanat jäivät. Teillä oli kaunis hetki! Valoisaa ystävänpäivää!

    Kommentin jätti Katja · maanantaina 14. helmikuuta @ 12:34

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.