Laivaristeilyt Suomesta meren yli länteen ovat jo aikapäiviä menettäneet hohtonsa sitä mukaa, kun laivat ikääntyessään rähjääntyvät ja vaihtavat varustamoa. Mielessämme oli tutustua naapurimaahan entistä paremmin, mutta eipä kiehtonut lähteä kiertämään Pohjanlahteakaan, kun tähtäimessä oli eteläinen Ruotsi. Läksimme Silja Serenadella Helsingistä tällä kertaa.
     
 
Sataman autojonossa helteessä lojuminen on tylsintä mitä matkailija joutuu kestämään. Onneksi oli kirja. Kuulutus kertoi, että kanssamatkaajiamme oli peräti 39 eri kansallisuutta, vaikka ei laiva ei vaikuttanut mitenkään erityisen täydeltä. Merellä tuuli tuiversi hiuksia hurjana ja sivukansilla syntyi paikkoja, joissa voi suorastaan nojata tuuleen. Ihana Titanic-efekti! Kaksi hentoa intialaista pikkutyttöä pyllähti tuulen voimasta nurin kannella upeaan sariin pukeutuneen kauniin äitinsä kauhuksi.   

 Laivoista olemme oppineet, että ensiksi etsiydytään hyttiin, sitten infoon vaihtamaan valuuttaa mikäli tarvitsee ja kruunujahan tarvittiin. Puoteihin meidän ei tarvitse mennä ollenkaan eikä baaritiskeillä notkua. Alun perin kannattaa valita hyvin paikka, jossa illan istuu ja yön nukkuu. Valinnat eivät pettäneet, eivät tällä laivalla. Yllätyin positiivisesti.

 Illastimme Bon Vivantissa hiukan tavallista juhlavammin 37. hääpäivän merkeissä. Pöytäämme sattui aivan loistava tarjoilija, aasialaispiirteinen nuorimies, joka hoiti tehtävänsä iloisesti, joutuisasti ja ammattitaidolla. Ruoka oli todella erinomaista ja ateriakokonaisuus viineineen hyvin suunniteltu. Illan päätteeksi kävimme tanssahtelemassa muutaman kappaleen yökerhon puolella. Kenkkukoipenikaan ei valittanut liikuntasessiosta. Matka alkoi siis hyvissä tunnelmissa. 

Tukholmasta jatkoimme autolla saman tien kohti Nynäshamnia. Poikkesimme Ösmossa pienellä tauolla, kun aikaa oli. Perillä ennätimme katsella hiukan kaupunkia, juoda ekat ruotsinkahvit ja kierrellä keskuspuiston lampea. Olimme kotona jo varanneet autopaikan Visbyn lautan iltapäivävuorolle. Lippuun kuuluivat kansituolipaikat, joissa kolme tuntia meni pahemmin pitkästymättä vuoroin torkkuen ja lukien. Kesän pokkaripinosta viimeiseksi jäänyt Anja Kaurasen Lemmikkikaupan tytöt ei tosin mitään herttaista lomaluettavaa ollut, pikemminkin toi muuten leppoisiin lukuhetkiin kylmiä väreitä. 

Naapurimaassa on sama lomasesonki kuin meillä, joten suurimmat ruuhkat ovat elokuulla jo ohi. Kokemuksesta viisastuneena suunnittelimme kuitenkin iltaisin seuraavan päivän reitin ja varasimme yösijan ennakkoon. Pohjoismaissa toimii oivalliseksi osoittautunut hotelliketju Best Western. BW:t ovat tavallisia, pienehköjä tai keskikokoisia kolmen ja neljän tähden hotelleja. Ne sijaitsevat keskustan tuntumassa tai upeissa rantamaisemissa ja ovat hyvin kodikkaita ja siistejä. Palvelu on ystävällistä ja joustavaa. Vanhan kaupungin muurin kupeessa, puiston reunalla sijaitseva Visbyn BW Solhem oli kotinamme kaksi yötä.  

*jatkuu  
 
 
 
 
 

 

  • Pääsemme matkalle, kivaa!

    Kommentin jätti Ansku · perjantaina 27. elokuuta @ 00:57

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.