Lienenkö väärässä, jos sanon, että suomalaiset suhtautuvat virolaisiin yleensä hyväntahtoisen ystävällisesti, ehkä myös hivenen ylemmyydentuntoisesti. Viron maa, kansa ja erityisesti kirkko ovat kokeneet kovia aikoja, joiden arvet näkyvät ja tuntuvat vielä pitkään. Taloudellisesti Viro on meistä jäljessä – kuten me Ruotsista. Onkohan ylemmyyteen aihetta?

Meilläkin on ollut ruotsin- sekä venäjänvallan aikamme ja sotavuotemme. Itsenäisyyden merkitys avautuu uudesta perspektiivistä, kun havaitsee sen valtavan muutoksen, joka Viron ilmapiirissä on tapahtunut 2000-luvulle tultaessa. Edistys liittyy toiveikkuuteen ja haluun ponnistella yhteiseksi hyväksi. Kovan kontrollin alla toivo kuolee.

Viinaralliväki on ryvettänyt suomalaisten maineen Tallinnassa, kuten rikoksiin ja ihmiskauppaan syyllistyneet virolaiset Helsingissä. Tavallinen kansa kummallakin puolella lahtea suhtautuu kävijöihin ystävällisesti ja kulttuurinen kanssakäyminen on vilkasta. Suomi työllistää virolaisia osaajia alihintaan. Heillä olisi tekemistä kotimaassaankin, kun joku maksaisi siitä.

Matkaseura

Yksin tai kaksin matkustaminen on hieno kokemus, sillä siinä on mukana jonkinasteinen vapauden illuusio: kohteiden valinnassa, etenemisen ja viipymisen rytmissä. Seuramatkalla on helppoutensa: asiat on pitkälle valittu ja valmisteltu. Ryhmä antaa myös turvaa, jos kielitaito on rajoittunut. On myös erilaista matkustaa tutussa tai satunnaisessa seurassa. Tuttujen kanssa voi olla kokonaisemmin, vieras matkaseura jää kohteliaisuusetäisyydelle.

Viron matkalaisia yhdisti vapaaehtoistoiminta kotikaupungissamme. Lämminsydämisiä ja avarakatseisia ihmisiä, sanoisin. Mieluusti lukeudun tähän joukkoon. Olemme toisillemme tuttuja ihmisiä, joita nähdään hyörimässä toisten iloksi ja avuksi. Tutun matkaseuran elämän arvot ovat pitkälle yhteiset, siinä joukossa voi olla kotonaan matkallakin.

Kissanpurema ja muuta mutinaa

Useamman päivän reissulla alkavat persoonallisuudet erottua. Tuttuihinkin voi tutustua vielä paremmin! Löytyy ihanaa huumoria, keskinäistä avoimuutta, toinen toisensa kuuntelemista. Tässä seurassa pyritään välttämään sitä tavallista, että pariskunnat muodostavat oman klikkinsä ja yksin matkustavat omansa.

Matka yllättää aina. Lähimmäisten pinna saattaa kiristyä, kun jonkun matkalaisen huumori onnahtaa, joku pitää liikaa melua itsestään tai hiljaisempi sattuu puheripulisen naapuriksi pitkille bussimatkoille. Sairaalareissuilta onneksi vältyttiin, vaikka kylmyys pahensi puolikuntoisena lähteneiden oloa ja majapaikan kissa puraisi eläinystävää käteen. Monenlaista voi sattua, mutta apua löytyy aina, kuten kotinurkillakin.

Mu isamaa

Kartanoita restauroidaan ja esitellään ylpeinä. Kaupunkeihin nousee pankkien ja hotellien lasitorneja. Otepäähän rakentuu valtava urheilukeskus, jonka toivotaan tuovan rahaa valtion kassaan. Maaseudulla kodit saattavat näyttää luhistuvilta hökkeleiltä, mutta pihassa kuopii onnellinen kana. Lähiöiden ankeissa kerrostaloissa unelmoidaan paremmasta. Keski-ikäisten ja nuorten aikuisten sukupolven arvot ovat ehkä vielä hukassa, mutta mummojen usko ja toivo kannattelee lasten tulevaisuutta. Laululavoja kunnostetaan kylissä ja kaupungeissa. Se kertoo, että rakkaus isänmaahan elää.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.