Kun aurinko saa lämpömittarin näyttämään kuuttatoista, on ihan pakko painua pihalle ja kaivaa lehtiharava esiin, vaikka varjonurkissa viimeiset lumilämpäreet sinnittelevät. Rapsutus tuottaa kelpo kasan talven keventämiä, käppyräisiä tammen- ja vaahteranlehtiä. Mitä siitä, vaikka selkä kipeytyy, kyllä se siitä tointuukin. Kukkamaalta löytyy joka kevät iloisia yllätyksiä, kun ei ole mieleensä pannut, mihin mitäkin sipuleita tuli pisteltyä syksyllä. Ensimmäiset ujot krookuksen nuput kurkistelevat jo.
 
Linnut suorastaan riehakoivat, piipitystä, tsirputusta ja vihellystä riittää. Sepelkyyhkyn bassobaritoni kuuluu huhuilevan iltaisin ja aamuyöllä taas saa kuunnella mustarastaan sopraanosooloa lähimetsiköstä. Koivuissa norkot punertaa, syreenin ja vaahteran lehtisilmut paisuvat. Puhtaanapitolaitoksen haalarimies kolistelee harjakoneilla pesemässä katuja.
 

Kuka muistaa enää menneen talven valtavia lumikinoksia, pyryjä ja pakkasia! Jossain meitä etelämpänä jo kukkivat kirsikkapuut, onnenpensaat, magnoliat, itkupajut ja kaikki ihanat kevätkukat… ja ihan pian on meilläkin vuokkometsien aika!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.