Pääsiäispyhien ruokostokset oli tehtävä, mutta siivoukset jäivät vähemmälle ja leipomukset kokonaan, kun Pikkuritari tarvitsi mummelia ja vaaria muutamaksi tunniksi. Suoriuduimme kotikirkon iltapäivän messusta kultamussukan kaveriksi ehtoollispalveluksen rauha sydämessä.
Kirkossa lauloi seniorien kuoro. Aurinkoikkunasta lankesi valo laulajien hopeisiin ja valkeisiin hiuksiin. Asta-pappi luki evankeliumia ja puhui miten Mestari kumartui maahan pesemään epäilevän, kiivailevan, kieltäjän ja petturiseuraajansakin jalat. Kaikki olivat hänelle samanarvoisia, yhtä rakkaita.
Pikkuritari oli oppinut uusia sanoja ja halusi koko ajan oppia lisää. ”Aprilliä” oli aika vaikea. Vaikka kuinka kovasti yritti, siitä tuli väkisin apilli tai apjilli. Mummelilla oli hauskaa, kun joutui uudestaan ja uudestaan sitä aprilli-ärrää tärisyttämään, sillä Pikkuritari osaa jo vaatia: Mummeli sanoo apilliä.