Joka-aamuiset kauhistuksen hetket saa lehdenlukija kokea, kun seuraa vakituisesti vaikka vain kahta aviisia, paikallista ja valtakunnallista. Kirjoittajaseminaarissa opin, että lehtijutussa pitää olla toisaalta yleistä tarttumapintaa, toisaalta yksityiskohtia ja tuoreita näkökulmia. Lukija napataan shokkiotsikolla, jutun ’pointti’ valaistaan napakalla ingressillä ja uutinen tarjoillaan lyhyissä kappaleissa.

Lapset ja nuoret ovat tehneet tänä vuonna 16 itsemurhaa. Sialla menee hyvin lapsiin verrattuna. Hajusintit aiheuttavat ahdistusta astmaatikoille. Yhä useampaa hoitajaa epäillään väärinkäytöksistä. Tavalliset perheenäidit hakevat nyt apua masennukseen. Mielenterveysyksikön ovi käy tiuhaan. Joukkopahoinpitely kertoo nuorten elämän raaistumisesta. Masennus ajaa nuoria aikuisia sairaslomalle. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve räjähtää käsiin lähivuosina. Pojat räkivät äitien naamoille.  

Tiede-lehti puolestaan esittelee hiuksia nostattavan kauhuskenaarion maailmasta, jonka keskilämpötila on noussut neljä astetta. Sama lehti tarjoilee kylmääviä tutkimustuloksia puhdistetun viemäriveden sisältämistä lääkeainejäämistä. Teollisuus, sairaalat ja kotitaloudet kuormittavat lääkkeillä ja kemikaaleilla viemärivettä, joka päätyy puhdistettuna mereen. Ainejäämät rikastuvat meren eliöissä ja päätyvät kalojen mukana eläinten rehuksi ja ihmisen ravinnoksi. Itseään ruokkiva kehä on valmis.

Kauanko kykenemme kauhistumaan? Miten lähellä on päivä, jolloin kukaan ei jaksa enää välittää?

  • Aivan! Mulle on tullut kamala tapa ohittaa otsikoita, joissa on mainitsemaasi tarttumapintaa. Kaipa se on jonkinlaista pään pensaaseen laittamista ja suojeluvaistoa, itsensä suojeluvaistoa. Eniten mua itkettää nuorten itsemurhat ja nuorten hätä.

    Kommentin jätti vilukissi · perjantaina 18. joulukuuta @ 07:41

  • Tiedostaminen ON tuskallista. Toisaalta onhan ihmisellä myös oikeus pitää lomaa tietämisestä, erityisesti silloin, kun itsellä on jonkin syyn vuoksi raskasta. Se on tarpeellista itsesuojelua.
    Tuostakin ylläolevasta otsikkokoosteesta huomaa, että mediassa kyllä tiedostetaan nuorten ja lasten hälyttävä tilanne. Vastuunottajia on vähän ja keinoja taitaa olla vielä vähemmän.

    Kommentin jätti Ellinoora · perjantaina 18. joulukuuta @ 11:38

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.