Asemalaiturille leijaili pieniä hitaita hiutaleita. Hämärtyi jo. Siskokulta tupsahti siihen niin kuin oli sovittu ja juttu jatkui siitä mihin viimeksi. Muutama asemanväli pohjoiseen ja kohta olimme perillä.
Hyvinkään Taidemuseo oli lanseerannut naistaiteilijoiden töiden näyttelyn joulunalusajaksi. Avajaispäivänä oli ollut ihan tungokseen asti väkeä, mutta sunnuntai oli hiljaisempi. Pari miestäkin vaelteli museon avarissa tiloissa.
Kansakunnan kaapin päällä on itsestään selvästi Akseli ja Pekka, mutta osaako suomalainen suuri yleisö arvostaa 1800- ja 1900-luvun vaihteen naistaiteilijoitaan? Helenen (Schjerfbeck) omakuvat tunnetaan, mutta entä lukuisat muut muotokuvat tai maisemat? Tunnistetaanko Ellenin (Thesleff) tai Esterin (Helenius) herkkä värimaailma tai Amélien (Lundahl) ja Sigridin (Schauman) taidokas siveltimenjälki? Oletko koskaan kuullut Dorasta (Wahlroos), Ingridistä (Ruin) tai Elsasta (Seseman)?
Joulu ei oikein tunnu joululta ilman Martan (Wendelin) tonttuja ja enkeleitä, joiden levolliset hahmot seikkailevat yhä joulukorteissamme. Martta maalasi muutakin, mutta kirjojen ja lehtien kuvituksella hän taisi elantonsa saada. Ei naisen ollut tuolloin helppo päteä miesten hallitsemilla elämän alueilla. Niitä alueita on tällä vuosituhannella enää vähemmän, mutta kilpailu on yhä kova.
Näyttely toi uuden sukupolven naistaiteilijoita vanhojen mestareiden rinnalle: Kaisa (Leka), Katja (Tukiainen) ja Milla (Paloniemi) sarjakuvatyylisine eläinhahmoineen pääsivät kertomaan taiteen popularisoitumisesta.
Poistuessamme panimme tyytyväisinä vielä merkille portaikon kaiteen iloiset värit ja pehmeän kosketuspinnan.
Oi, oliko siellä paljonki Ellen Theslefin töitä? niitä on niin harvoin esillä? Kiitos vinkistä, jospa tulisi lähdettyä, mieluummin ehkä tuonne kuin picasso-maratonille.
Kommentin jätti Leen@ · maanantaina 14. joulukuuta @ 19:13
Leen@, oli puolenkymmentä maalausta Elleniltä, mutta sellaisia, joita en ollut ainakaan minä aiemmin nähnyt. Näyttelyn teemana naistaiteilijat, kannattaa käydä. Katso näyttelyesittely Hyvinkään taidemuseon nettiosoitteesta (en saanut linkitystä onnistumaan).
Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 14. joulukuuta @ 19:29
Martta Wendelin vietti täällä joskus lomiaan, ystäväni syntymäkodissa. Ja hänellä on täysin uniikkeja lyijykynätöitä, jotka Martta piirsi heidän pirtistään (jota ei enää ole). Martta W.on tullut siten niin tutuksi. Meitä harmitti, kun Martasta tehtiin kirja ja kukaan ei muistanut kysyä meiltä, että ystävälläni olisi olleet ne piirrokset kuvattavaksi kirjaan. Kuvasit kauniisti, jopa poislähtöänne!
Kommentin jätti vilukissi · tiistaina 15. joulukuuta @ 08:16
Vilukissi, Martan liikkeistä ei siis taidehistorioitsijoillakaan ole ollut kaiken kattavaa tietoa! Tuusulassahan on hänen taiteeseensa keskittyvä museo. Siellä en ole vielä päässyt käymään, kun sinne ei pääse julkisilla. – Voin paljastaa sinulle, joka et varmaan Hyvinkäälle noin vain pääse, että taidemuseon portaikon kaide on päällystetty kokonaisuudessaan iloisenvärisellä neuleella. Hauska idea!
Kommentin jätti Ellinoora · tiistaina 15. joulukuuta @ 11:00