Voi kanssakulkijaa, joka sattuu armottoman tielle poikittain; lähimmäistä, jonka arvot, tavat tai näkemykset ovat erilaisia. Maailmamme on yhteinen, tilaa ja valoa olisi kullekin kukkia omalla kukalla.
|
Voi kanssakulkijaa, joka sattuu armottoman tielle poikittain; lähimmäistä, jonka arvot, tavat tai näkemykset ovat erilaisia. Maailmamme on yhteinen, tilaa ja valoa olisi kullekin kukkia omalla kukalla. |
|
Kaunis!
Kommentin jätti VILUKISSI · sunnuntaina 5. heinäkuuta @ 12:44
Ajatteluttaa. Mikä panee ihmisen ”pakottamaan” toista omaan näkemykseensä ja arvoihinsa? Ja miksi? Mikä toisen arvomaailmassa pelottaa, jos se poikkeaa omasta.
Avara on kaunis sana. Ja sisältö. Ajatuksesi on sitä.
Kommentin jätti Lastu · maanantaina 6. heinäkuuta @ 15:24