p4060342.JPGp4060318.JPG

Saavumme Alsaceen (tai Elsassiin), joka on historiassaan ollut Saksan ja Ranskan pingpong-pallona ja nykyään on Ranskaa. Gallian Pääkukkojen painostuksesta kaupunki on myös Euroopan Unionin hallintokaupunki, Brysselin ohella. Saapumisiltana käymme oppaan johdolla iltakävelyllä Petit Francen kujasilla ja nautimme alueen laatujuomia eräässä viihtyisistä viinituvista. Illan kuluessa saamme myös viinitietoutta, monelle varmaan ainakin osin ennestään tuttua. Eräs matkalaisista horjahtelee jo mennessä, mutta selviytyy takaisinkin vaimonsa tukevassa talutuksessa. Päivällä Strasbourgissa kuuluu olleen mielenosoituksia Nato-kongressin vuoksi ja poliiseja on huomattavan tiuhassa varsinkin siltojen kupeella.

Aamun kaupunkikierroksella näemme vaurainta ja komeinta Strasbourgia; hienoja yksityistaloja, upeita puistoja vanhoine puineen, kukkaistutuksineen, ylevine patsaineen ja suihkulähteineen. Olemme Euroopan Unionin pääkaupungissa. Täällä on Euroopan Neuvoston ja Ihmisoikeustuomioistuimen hulppeat talot sekä Naton päämaja, jotka näemme auton ikkunoista. Emme lakkaa ihmettelemästä valtavaa lasipalatsia, jossa EU-parlamentti käy kokoontumassa kerran kuukaudessa neljän päivän ajan. Matkailu Brysselin ja Strasburgin välillä ei taatusti tule halvaksi jäsenmaille, mietin. Onko tässä Ranskan kansallistunteen hypetyksessä mieltäkään. Palatseissa tarvitaan valtava määrä kokoaikaisia työntekijöitä ja julkisivuissa on niin valtava määrä lasia, että EU työllistää kokonaisen siirtotyöläisarmeijan pelkästään ikkunanpesuun, mikä näkyy tapahtuvan katonreunalta roikkuvan vaijerin ja kelkan varassa.

Strasbourgin yliopistossa kuuluu opiskelevan 50.000 kaikkia kansallisuuksia edustavaa opiskelijaa, kaupunki on vanha ja yliopisto samoin. Place de Republic-puiston Äiti Alsace-patsasta ja paljon muuta olisin halunnut kuvata, mutta ilmeisesti mielenosoituksien vuoksi pääsemme ulos bussista vasta katedraalin aukion tuntumassa. Kirkon kuulu astronominen kello ja paljon muuta jää kyllä näkemättä, koska ovet läimäistään kiinni nenämme edestä. Siinä tuo yksisarvinen (ainoa torni kohoaa 142 metrin korkeuteen) temppeli kohoaa luoksepääsemättömänä. Olemme aikataulusta hiukan myöhässä ja siestahan on toki tärkeämpi kuin ties mistä paikalle loimehtinut EU:n provinssikansalaisten seurue. Katukojusta ostamme sitten kirjasen, jossa katedraalin sisäaarteita esitellään kuvin.

Kaupungin sydänsuoni on Ill-joki, jonka maalauksellisia itkupajurantoja ja kaupungin vanhimman osan upeasti kunnostettuja puukehikkotaloja pääsemme ihailemaan pienellä näköalaristeilyllä. Joelta käsin nähtynä parlamentin rakennus vaikuttaa vieläkin valtavammalta. Jos se olisi rakennettu Helsingin keskustaan, se olisi varmaan nielaissut rautatieaseman, Sokoksen, Lasipalatsin, Sanomatalon ja Kiasman tai koko Kampin korttelin hotelleineen kevyesti.

*jatkuu

 

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.