Kevätpäiväntasaus, jota myös kalendaariseksi Aries-pisteeksi kutsutaan, näyttää miten lyhyt on se hetki, kun päivä ja yö ovat suunnilleen yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla. Tänä vuonna tasauspäivä osui maaliskuun 20. päiväksi. Tästä pohjoinen päivämme vain pitenee kesää kohti mennen.

Tasaus sanana tuo mieleen tulopoliittiset kiemurat, sosiaalipolitiikan sekä globaalit talousongelmat. Paljon on puhetta sen puolesta, että taloudellinen hyvinvointi yhteiskunnassa ja globaalisti jaettaisiin edes suunnilleen tasan. Idealismiksi se on jäänyt ja taitaa jäädäkin. Ne, joilla on omatunnon näiverrystä asiain tilasta, kanavoivat huonoa oloaan osallistumalla kampanjoihin ja yksityisesti vaikkapa kehitysmaalapsen koulutusta tukemalla. Hyvä niinkin, mutta itse vääristymä ei tule oikaistuksi. Todellinen tasaus toteutuu vasta, kun kakku tuodaan pöytään ja jaetaan tasan kaikille syöjille. Mahdoton unelma.

Minna Canth oli merkkihenkilö paitsi kirjailijana myös yhteiskunnallisesti. Vuonna 2006 Canth ensimmäisenä naisena Suomessa sai nimetyn liputuspäivän ja aiheeseen sopivasti päivästä tehtiin myös tasa-arvon päivä. Poliittista kantaa ottamatta samaan kunniaketjuun voisi liittää ainakin Helvi Sipilän, Tarja Halosen ja Elisabeth Rehnin – ovat kukin toimineet myös globaalisti tasa-arvon puolesta.

Tasauksesta ja tasa-arvosta ei saa vaieta, miten vaikeaa tai mahdotonta sen toteuttaminen onkin. Jälkimmäinen ei toteudu ilman ensimmäistä eikä päin vastoin. Unelmointi johtakoon puhumiseen, puhe tekoihin – edes kevät- ja syyspäiväntasauksen aikaan.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.