Televisiossa on meneillään kiinnostava neliosainen sarja, jossa pohdiskellaan uskoa. Lähtökohtana ovat henkisen etsijän kysymykset, monen mieltä jossain elämänvaiheessa askarruttaneet. Onko Jumalaa? Mitä uskoa, kun uskontoja on niin monta? Mitä raamatusta pitäisi ajatella? Onko taivasta ja helvettiä olemassa, kenelle ja millainen, jos on? Onko paholaista? Miksi maailmassa on niin paljon pahaa, uskonnon nimissäkin tehtyä?

Ohjelman ensimmäisessä osassa vastaajina on maassamme vaikuttavien eri uskontoliikkeiden edustajia, joista kaikilla ei ole kovin syvällistä opillista tietämystä.   Luterilaisen kirkon papeissa on korkeasti oppineita, pragmaatikkoja, fundamentalisteja, mystikkokin. Myös feministisiä painotuksia voi havaita.

Mielenkiintoista on todeta miten eri näkökulmista uskonkysymyksiä voidaan lähestyä. Havaintoni mukaan fundamentalistiset, raamattua tai opittua sellaisenaan siteeraavat vastaukset antavat vähiten pohdiskelijalle. Parhaimmillaan heidän näkemyksensä tuntuvat liikuttavan vilpittömiltä, pahimmillaan häkellyttävän naiiveilta.

Ohjelma ei tuonut varsinaisesti uutta tietoa tai näkemyksiä kysymyksiin, joita itsekin olen pohtinut. Olen ymmärtänyt kysyjän lailla, ettei totuus Jumalasta ole kenenkään yksittäisen ihmisen tai kirkon hallussa. Jumala on luonteeltaan suvereeni, ihmisen käsityskyvyn ulottumattomissa. Kristinusko, sitä vanhemmat ja uudemmat uskonnot tai ideologiat eivät voi antaa tyhjentävää vastausta etsijän kysymyksiin.

Mitä uskoa, kysymys jää elämään sillekin, joka uskoo Jumalaan. Harhailu uskonliikkeestä toiseen ei auta etsijää. Oma kirkko tai uskonyhteisö voi tarjota etsijälle kotipaikan, jossa on lupa uskoa, lupa kysyä ja lupa elää uskossaan epätäydellisenäkin. ”Etsijänä pysyn, kyselemään jään…”

 

  • Niinpä!

    Kommentin jätti Ansku · maanantaina 19. tammikuuta @ 15:47

  • Syvimmät ja ehkä rehellisimmät keskustelut siitä kuka ja millainen on Jumala, kävin Lontoossa kesällä 1970 erään kristityksi kääntyneen afganistanilaisen Muhammed nimisen lääketieteen opiskelijan kanssa. Olimme majoitettuja samaan huoneeseen kahden viikon ajan. Hän opetti minulle kaikki Jumalan 99 nimeä ja niiden salaisuudet, mitä Koraani opettaa. Yhdessä kävimme läpi Vanhan Testamentin Jumalan eri nimet ja esiintymismuodot. Uskolle jäi vielä paljon tilaa, sillä tieto ja tuska lisääntyivät päivä päivältä. Vertailuja tehtiin koko ajan.

    Kommentin jätti Sananjalka · maanantaina 19. tammikuuta @ 19:58

  • Olen aivan sanaton näistä tarinoistasi, kirjoituksistasi. Olet filosofi! Oletko lukenut filosofiaa yms.?

    Kommentin jätti vilukissi · maanantaina 19. tammikuuta @ 21:04

  • Kiitos kommenteistanne.
    Sananjalka, niin varmaan on, että etsijöitä on kaikissa kansoissa, kaikkien uskontojen piirissä ja myös niissä, jotka eivät usko mihinkään, mutta pohtivat. Avoimin mielin tehdyt omakohtaiset vertailut eivät olisi pahitteeksi – sitähän mainitun ohjelman etsijä-toimittaja teki.

    Vilukissi, onhan tuota tullut luetuksi tähän ikään kaikenlaista 🙂 Ehkä on niinkin, että kuulun siihen ihmislajiin, joka elää ja pohtii elämäänsä. Helpolla pääsy ei ole ensisijainen tavoitteeni.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 19. tammikuuta @ 22:12

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.