Ennen muinoin kulutusta oli se, kun isän villapaita hiutui kyynärpään kohdalta puhki, veljen golffarihousujen polvet rispaantuivat, äidin silkkisukista juoksi silmä ja mummon kengänkannat kuluivat lintalleen. Nykyään kulutus tarkoittaa tavaratalojen ja kauppakeskusten ainaisasiakkuutta. On suorastaan velvollisuus ostaa riippumatta siitä onko tavaran tarvis, kun talouskriisin hoito mukamas sitä vaatii.

Pissismummo selaili toiveikkaana Tiede-lehden listaa kuluttajatyypeistä; vihdoinkin tulisi tietämään minkä sortin epeliksi luokiteltaisiin turhuusmarkkinoilla. Vaan mitäkäs! Ei kilahda kello minkään tyypin kohdalla. Kun ei taida tukanleikkaajalla käynti kerran kahdessa kuussa riittää edes ’kotiesteetikoksi’, joka kuulemma on hyvin toimeentuleva, alle 45-vuotias nainen, joka sisustaa ja käyttää kauneudenhoitopalveluja.

’Kulttuurisnobiksikaan’ ei Pissismummosta taida olla, vaikka kulttuuria arvostaakin ja mieleisissään riennoissa poukkoilee tuolloin tällöin. Snobin lompakosta kuulemma löytyvät kaikki tärkeät kortit, kuten oopperan kausikortti, Stockmannin kanta-asiakaskortti ja luottokortti joka lähtöön. Juuei, Pissismummon korttihulluus on ihan toista lajia: taidekortit maksavat vain 5-10 euroa kappaleelta, käteisellä.

’Shoppailijaksi’ Pissismummo myöntää olevansa auttamattoman yli-ikäinen, nuo kun kuulemma ovat alle 30-vuotiaita naisia, jotka satsaavat ulkonäköönsä ja itsensä hemmotteluun vähäiset rahansa. Nättinuorissa on listan mukaan vielä ’Wannabe-lajike’, joka keräilee merkkituotteita palvontansa kohteeksi. ’Teknologiafriikkiä’ taitaa sentään löytyä Mummon Poikakaverin suunnalta. Onpahan sen verran uusinta elektroniikkaa vuotten mennen havaittu hankituksi.

’Säästäjätyyppi’ on iäkkö, jonka sukanvarret säästöineen testamentataan lapsenlapsille. Tyyppi on kuulemma sukupuuttoon kuolevaa lajia. Eiköpä lie jo kuollutkin, sukanvarren tilallahan on nykyään osakesalkku, josta taas Mummo ei ymmärrä tuon taivaallista. Suvun viimeinen himosäästäjä on Pissismummon Ikimuori, joka on arkistoinut jok’ikisen irronneen napin ja narunpätkänkin sitten viime sotien.

– Kyllä kai tässä on tunnustauduttava peräti ’arkiseksi tyypiksi’, joka tekee vain tarpeelliset hankinnat trendeistä ja tyyleistä paljon piittaamatta. Ehkä sentään ripaus ’eettistä ja vihreää’ on arkisen mausteena, luontorakkaus kun suitsii turhakkeet. – Tai, no, tehokkain kulutusjarru taitaa kumminkin olla toi eläketilin saldo.