Seurailimme teeveestä Linnan juhlijoita illan kynttilähämärässä. Kiinnitin huomioni mahdollisesti vääriin asioihin, niin kuin siihen, ketä kulttuuri-ihmisiä oli kutsuttu tasavallan presidentin vieraaksi – ja siis eräällä tavalla nostettu kansakunnan kaapin päälle. No, esimerkiksi Idols-voittajatyttö ja elähtänyt iskelmälaulaja osui näkökenttään, heitä oikein haastateltiin. Vaan oliko heillä sanottavaa…

Kyllä väliin saa ihmetellä mitkä asiat näyttäytyvät tärkeinä. Presidenttiparin käsien kautta marssi mitalit rintapielessä ansioituneita kansalaisia, joista selostajilla ei nimeäkään kerrottavana, vaan annas kun tuli joku, jonka puku oli haettu suoraan Pariisista tai teetetty Marimekon vanhoista verhoista, sepä herätti toimittajan eloon.

Kutsuille oli kehitetty teemaksi Itämeri. Aiheesta kuultiin järkipuhettakin, kalastajalta, jolta haastattelija vetäisi mikrofonin nenän alta kesken kiinnostavan lauseen. Oli kiire päästä näyttämään tanssijoita, jotka velloivat kuin kalaparvi sumpussa. Toisaalla tungeksivat köyhät lihakeittoa särpien torilla. Televisiossa käytiin taas talvisotaa, kun meillä jo nukuttiin. Ei tätä jaksa.

  • Muistatko, Ellinoora, milloin tämä puku- ja kampausselostustyyli tuli pääasiaksi(?)? Arggh!

    Kommentin jätti Liisa · maanantaina 8. joulukuuta @ 19:02

  • On kyllä kieltämättä ihmeellistä miten juhlan perimmäinen tarkoitus tuntuu unohtuneen. Toki itsenäisyyspäivän juhlaan kuuluu arvoisensa pukeutuminen, mutta pääasia tuntuu nykyään olevan parhaat puvut top5 ja floppaajat top5…ja sitten se, että missä Helsingin pintapaikassa kukakin oli jatkoilla. Mielestäni juhlan ohjelmaa voisi miettiä uusiksi ja ehkä niitä kutsuvieraslistojakin.

    Kommentin jätti Nana · tiistaina 9. joulukuuta @ 11:59

  • Liisa, onko jotain muuta tyyliä selostuksissa joskus ollut?!! 70-luvulla varmaan näin linnanjuhlat ensimmäisen kerran televisiosta. Mitä silloin kerrottiin? Vuodesta toiseen odottaa, että jos viimein … en oikein tiedä tarkalleen mitä, mutta erilaista. Pukuselostuksia puolustellaan sillä, että tätä katsojat haluavat. Eihän toista miljoonaa (!?) katsojaa voi olla väärässä. Ehkä miljoonassa katsojassa on myös kaltaisiani, jotka odottavat jotain muuta kuin tätä. – Tulee mieleen sivusalissa soitellut jazzyhtye, jonka musisointia ja kuuntelevia vieraita näytettiin ja haastateltiin – olikohan tuo Ahtisaaren aikana. Se oli poikkeuksellista. Silloin tällöin myös joku todella mielenkiintoinen haastattelu on osunut kohdalle.

    Nana, toden totta, toimittajien ideat ovat vähissä tämän juhlan kohdalla. On syytä pukeutua juhlan arvoisesti, kuten totesit, mutta ihmettelen eikö tätä juhlapukukisaa voitaisi käydä naistenlehtien sivuilla tai maikkarin juhlakoosteessa tai jossain, minkä voisi jättää sikseen, jos ei kiinnosta? Jatkoja en edes katsonut.

    Tuntuu siltä, että Tarja Halonen on laajentanut kulttuurin kuvaa vierasvalinnoillaan. Tavallaan se on oikea linja, mutta Ylen toimittajien haastatteluvalinnat osuvat ihmeen usein urheilijoihin, pinta- ja kestojulkkiksiin…näitäkö me tosiaan haluamme kuulla itsenäisyysjuhlassa?

    Kommentin jätti Ellinoora · tiistaina 9. joulukuuta @ 15:43

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.