Ellinoora, mikä loistava Runoilija sinä oletkaan. Pidin kovasti tästä, jokainen säe koskettaa mutta erityisen puhuttelevia olivat tuo: taskussa mykkä murhe sekä kylmänsileä viima viitassaa ja sitten lämpimän lohdullinen: pidä pientä sulaa sydämessä. Siinä onkin aivan mahdottoman hieno toive. Että jaksaisi pitää pientä sulaa yllä. Kiitos runosta, tunnelmat ovat helppo jakaa.

Kommentin jätti mehtäsielu · lauantaina 18. lokakuuta @ 19:59

Oijjoi… justihi tällainen tunnelma, kun tulin töistä kotiin! Aivan ihanasti hopeoi sen inhottavan kylmän sateen, sai siihen romanttisen hohteen… Mun pitää muistaa tua runo sitten ku seuraavan kerran on pakko mennä pihalle!

Kommentin jätti Tupakissi · lauantaina 18. lokakuuta @ 21:30

Tällainen tunnelma oli sunnuntaina,kun piti laittaa mökki talviteloille ja kevättä odottamaan. Haikeus tuntuu vieläkin…ja ”kipu hiertää kivistä hiekkaa”.

Kommentin jätti Nana · tiistaina 21. lokakuuta @ 17:36