p7100037.JPG

Oleellinen pelkistyy, kun kukoistuksen aika on ohi

  • Upea kuva ja sanoma.

    Kommentin jätti mm · sunnuntaina 15. kesäkuuta @ 12:26

  • Mitä metsä meille opettaa, mitä puu? Elämän perusasioita.

    Mieleni tekee laittaa ote Aki Salmelan runosta Puu, kun se niin hyvin sattuu kuvan tunnelmaan:
    ”…Mitä tulisi ajatella tästä kuvasta, jossa seisot elämäsi vierellä ja katselet paksua lohkeilevaa kaarnaa, ruskeita ja vihreitä lehtiä, jotka heiluvat olemisen kevyessä tuulessa kuin mikä hyvänsä vertaus? Tästä yhdestä kypsästä hedelmästä puun oksalla…?

    Runossa tosin puhutaan lehdistä mutta yhtä hyvin voisi puhua neulasista. Runo on Aki Salmelan uusimmasta kokoelmasta Tyhjyyden ympärillä. Ja tämä on runo, jonka lukemiseen en kyllästy. Aina uudelleen ja uudelleen on saatava lukea nämä rivit.

    Ihan samoin on tuon kuvan kanssa. Se puhuttelee. Luulen tavoittavani samoja tunnelmia kuin Sinä Ellinoora tämän kuvan äärellä. Ihmisen riisumisen ja luopumisen tuntoja tämä kuva pitää sisällään.

    Kommentin jätti mehtäsielu · maanantaina 16. kesäkuuta @ 21:23

  • Näinhän se on.

    Kommentin jätti Ansku · tiistaina 17. kesäkuuta @ 20:36

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.