Pissismummo tokeni eräänä päivänä muista touhuistans, otti ja pakkasi flanelliyöpaidan ja muuta tähdellistä mummotarviketta, nosti repun selkäänsä ja tallusti junaan. Oli puhuttu mummokaverin kanssa, että tavataan Matkanpäässä. Näin tehtiin.

Huiskismummo oli eläköidyttyään poteroitunut kotiinsa Matkanpäähän eikä hyväkään kaveruus häntä sieltä saanut näköjään liikahtamaan tänne päin. – Tullaan, tullaan sanaili tuo aina, mutteipä näkynyt. Oli jo pitkään pikamoikattu kirjeillä, viesteilty ja kohdattu pikimmiten matkainvarrella.

Nythän on niin, että Pissis ja Huiskis ovat nykyään vakavastiotettavia iäkköhenkilöitä, muistakaa tämä. Toivovatten tämän julkiskuvan eritoten säilyvän, eivätkä siksi mieluusti elämöi julkisilla paikoilla. Urimoivat nytkin Huiskismummon kesämetsään ja kalarannoille kaksin keskenäns käpsehtimään.

Mummot marhailivat onnellisina metsäpolkuja, tutkivat kivet ja kannot, perhoset, linnut ja kukat. Jossain välissä söivät ja istuksivat löhötuoleissa filosofeeraamassa. Illan tullen pehmyyntyivät löylyissä ja Huiskis taisi käväistä uimasillaankin. Auringonlaskut ihailtiin saunalämpöisinä mummoina ikkunan takaa.

Uutena aamuna päättivät nämä lähteä veneellä järveltä päin maisemia katsastamaan. Huiskis souti ja Pissis nökötti perätuhdolla. Eipä mahtavaa. Ensteks. Äläs mitäkään, äkkipäätä nousi tuuli, veti sinitaivaalle mustanpuhuvat pilvenroikaleet ja rypytti rauhaisat laineet. Pissis kohta nenänpää kalvakkana ja ääni väristen, että eikös me jo palata rantaan. – Huihai, tämä mitää vielä ole, pikkusen viriä nostaa. Huiskismummo nauroi ja souti, vene kiikkui jo kiivaasti ja aallot paukkui purtilon kylkeen.

Pissis painoi jo paniikkinappulaa: nyt rantaan ja heti paikalla ennenko hukutaan tai siis mie aineski hukun. Huiskis tuumi, että tuollahan on peijakkaantosi kyseessä. Kotirantaan tultiin kokka kohisten ja siihen se lopahti tuulikin. – Ei sitten hukuttu tälläkään kertaa, tuumi huvittunut Huiskis reippaana mummona, ikänsä vesillä soudelleena.

Jaa, että mistä on nimensä on saanut tuo toinen mummontoimikas. No, kun hää aina, että annas ku mie huiskasen. Ja huiskis vain, tehty on.