Torstaimummolassa oli tänään poikkeuksellista kuhinaa, kun aluelehden toimittaja ilmaantui tekemään juttua Nostalgia-projektista. Lupa oli kysytty ennakkoon eikä kukaan toimittajan läsnäoloa protestoinutkaan, mutta valokuvaajan saapuminen aiheutti paniikkia.

Hauska oli seurata ammattitoimittajan työskentelyä. Hän liittyi joukkoon mutkattomasti, esitteli itsensä ja osallistui alkuseremonioihimme, kuulumiskierrokseen ja venyttelyjumppaan, siinä missä mummotkin. Jutustelutyylillä ja ilman lehtiötä homma hoitui pitkälle. Yksi mummoista suostui vielä erikseen haastateltavaksi.

Jäin miettimään lehtikuvauksen säikkymistä. Projektin edistymisestähän tehdään koko ajan videotallenteita ja kuvaukseen on saatu lupa. Taustalla saattoi olla kokemuksia siitä, että on joskus tullut mediassa väärin kohdelluksi. Joku ei ehkä halunnut julkisuutta vanhusprojektiin osallistujana. Aluelehteä kohtaankin voi olla ennakkoluuloa.

Toimittajien työ on saanut viime aikoina kovaa kritiikkiä. Asioista kertominen on tärkeää; suuren yleisön uutisnälän ja uteliaisuuden ruokkiminen asianosaisten kustannuksella ei ole.