Pissismummon aamukahvi oli lipsahtamaisillaan taannoin siihen rööriin, jota yleensä sanotaan jostain syystä vääräksi kurkuksi. Mitäs siitä seuraa muuta kuin pärskintää ja kakistelua. Aamun lehti kun tarjoili yksityiskohtaisia tilityksiä Arkadian mäen tahmatassujen kootuista klähminnöistä.

Jo vain nousi Mummon harmajahapsikas pystyyn. Hyvä, ettei Mummo vallan nyrkkiäkin heristellyt. Ähäh, älkääpäs – ei heristellyt hän edustusmiesten harrastelijamaiselle nipistelylle tai paljastavalle vitsailulle – säälittäväähän tuo on. Ei siis sille, vaan naisväen lusmuilulle. No, mitä siinä nyt on lammasteltu, eikö ole ollut kanttia antaa takaisin. Palleista kiinni pahimpia kourijoita ja kahvikuppia ups vain paidanrinnuksille.

Siinä vain leperrellään että voi voi kun on niin vaikea tähän puuttua ja miehet äimistelevät, että mitä ihmettä taas, ei voi ymmärtää. Juu, ei voikaan, ei sitten millään. Ettäs aikuiset miehet kehtaavatten. Entäs tämä tipulauma, joka piilossa piipittää. Ja Mummo kun on luullut edustushenkilöiden säällisesti hommiaan hoitavan kunnians kukkulalla. Jo vain!