Elämme aikaa, jolloin on trendikästä tunnustautua agnostikoksi, suhtautua epäillen kaikkeen yliaistilliseen, järkiperäisesti ja tieteellisesti selittämättömään. Ateistien, aktiivisten jumalankieltäjien ääni voimistuu ja uskonnottomuus on päivän sana. On hyvä tarkastella mihin itse uskoo.

Uskon yhteisöihin, ihmisiin yhdessä. Paljon siteerattu ajatus Yksin oot sinä ihminen pitää paikkansa vain yksilön hetkellisenä kokemuksena. Elämän upeus on siinä, että lajikumppaneita on paljon ja meissä kaikissa on yhteisöllisyyden siemen. Ihminen voi aidosti kuulua moniin yhteisöihin aina syntymäperheestä lähtien. Olemme sekä yksilöitä että heimo.

Uskon Jumalaan, ihmisen käsityskyvyn ylittävään henkiseen hyvyyteen ja viisauteen. Uskonsa kautta ihminen voi liittyä hyvyyden voimavirtoihin, jotka vaikuttavat sekä hänen omassa elämässään että yhteisöissä, joihin hän liittyy. Ihminen on tarkoitettu kehittymään henkisesti ja edistämään yhteisöllistä hyvää maailmassa.

Uskon, että maailmassa vaikuttaa myös hyvyyden vastavoima, pahuus. Usein tuntuu tänä aikana, että pahuus on voitolla. Ihmisen yksilöllinen, tiedollinen ja yhteisöllinen kehitys luo hybristä, omavoimaisuutta. Hyvän ja pahan taistelua käydään sekä yksilöissä että yhteisöissä. Jokainen joutuu valitsemaan puolensa ja pyrkimyksensä suunnan.

Uskon, että hauraana ja rajallisenakin elämä on kaunis. Miten vaikeaa joskus saattaakin olla, elämä kantaa siihen luottavaa. Vaikka erehdyn, epäonnistun ja toimin väärin, on mahdollisuus korjata, jatkaa. Ihmisen tieto ja ymmärrys on rajallista. Täydellistä totuutta ja ehdotonta varmuutta emme saa. Elämä jää uskon, toivon ja rakkauden varaan.

  • Radiohaastattelussa mies sanoi, ettei hän enää koskaan ole ollut niin viisas ja kaikkitietävä kuin 25 vuotiaana. Hän muisti sen tunteen. Nyt tiedon ja elämänpuusta maistaneena ja monenlaisen yhteisöllisyyden kokeneena totesi, että ei yhtä ainoaa oikeaa osaa sanoa. Vaihtoehtoja, näkökulmia ja kompromisseja.Yhdessä muiden kanssa.
    En ole joutunut kyseenalaistamaan uskoa Jumalaan vaan se elämänkokemuksen myötä vahvistuu.
    Hyvä ja Paha ovat arkitodellisuutaa, joka on edessä päivittäin, samoin valinnat.
    Maailmanparannus alkaa lähipiiristä, jossa Hyva ja Paha punnitaan.
    Niissä valinnoissa ihminen joutuu kohtaamaan rajallisuutensa ja saa kokea anteeksiannon.
    Näin pohdiskeli Pabloo

    Kommentin jätti Pabloo · lauantaina 26. tammikuuta @ 23:58

  • Niin, nuoren viisaus on erilaista viisautta kuin vanhemman. Tieto ja viisaus on kunnioitettavaa, avarasydäminen ymmärrys tulee hitaasti, pitkin elämänkokemusta.
    Kiitos hienosti tiivistetystä kommentista, Pabloo.

    Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 27. tammikuuta @ 10:33

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.