Päättymisen lahja: huomisen ilo syntyy menneeltä vapautuvaan tilaan
Hieno oivallus. Kiitos tästä ajatuksesta ja muistutuksesta, Ellinoora. Milloinkas julkaiset aforismikokoelman? Minusta sinulla on ollut paljon oivaltavia näkökulmia. Tämäkin niin valoisa, iloa täynnä oleva miete päättymisestä, joka yleensä mielletään surulliseksi tapahtumaksi.
Ilman otsikkoasi olisi Nuutinpäiväkin jäänyt huomaamatta.
Kommentin jätti mehtäsielu · sunnuntaina 13. tammikuuta @ 17:42
Kiitos sanoistasi, Ani. Tässähän tätä aatosten virtaa tulee julki…
Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 13. tammikuuta @ 20:26
Yhdyn Mehtäsielun sanoihin. Raikas ja ilahduttava näkökulma!
Kukkia myös ojennan. Kiitos elämää monipuolisesti käsittelevästä blogistasi!
Kommentin jätti Haavetar · maanantaina 14. tammikuuta @ 13:55
Kiitos, Haavetar. Yhteys on syntynyt ja jatkuu..
Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 14. tammikuuta @ 13:59
Sanoit jotain hyvin tärkeää; toivon, että se valaisee kun pimenee, nostaa kun putoaa.
Kommentin jätti Paju · maanantaina 14. tammikuuta @ 19:54
Hieno oivallus. Kiitos tästä ajatuksesta ja muistutuksesta, Ellinoora. Milloinkas julkaiset aforismikokoelman? Minusta sinulla on ollut paljon oivaltavia näkökulmia. Tämäkin niin valoisa, iloa täynnä oleva miete päättymisestä, joka yleensä mielletään surulliseksi tapahtumaksi.
Ilman otsikkoasi olisi Nuutinpäiväkin jäänyt huomaamatta.
Kommentin jätti mehtäsielu · sunnuntaina 13. tammikuuta @ 17:42
Kiitos sanoistasi, Ani. Tässähän tätä aatosten virtaa tulee julki…
Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 13. tammikuuta @ 20:26
Yhdyn Mehtäsielun sanoihin. Raikas ja ilahduttava näkökulma!
Kukkia myös ojennan. Kiitos elämää monipuolisesti käsittelevästä blogistasi!
Kommentin jätti Haavetar · maanantaina 14. tammikuuta @ 13:55
Kiitos, Haavetar. Yhteys on syntynyt ja jatkuu..
Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 14. tammikuuta @ 13:59
Sanoit jotain hyvin tärkeää; toivon, että se valaisee kun pimenee, nostaa kun putoaa.
Kommentin jätti Paju · maanantaina 14. tammikuuta @ 19:54