Toinen taidenäyttelykokemus viime tiistailta oli 70 vuotta täyttäneen Juhana Blomstedtin pitkän uran läpileikkaus; kokoelma vahvoja abstrakteja kuvia, joissa pääosassa ovat viiva, väri ja tasapaino. Blomstedt kuvaa maalaamista vaistonvaraiseksi, usein sattumasta liikkeelle lähteväksi prosessiksi, jossa taiteilija käy maalauksensa kanssa dialogia. Teos on valmis, kun tekijällä ei enää ole sanottavaa teokselle.

Tunnistin muutamia vanhempia teoksia vuosien varrella kerääntyneen taidekorttikokoelmani perusteella. Kulkiessani kookkaiden teosten keskellä voimakkaimmaksi vaikutelmaksi jäi intuitiivinen tasapaino ja selkeys. Värin ja viivan hiljainen yhteys väreilee. Kun ne ovat sanottavansa sanoneet, jää puhdas ja ankara kauneuden elämys.

  • ”Intuitiivinen kauneus ja selkeys.”

    Tuon hetken kun saavuttaa, tajuaa, mitä on harmonia. Silta sinne voi tulla yllättäen ? taiteen kautta, toisen ihmisen välityksellä, (melkein) mistä vain. Jotain hyvää aukeaa kun ristiriita raukeaa.

    Kommentin jätti Lastu · lauantaina 22. joulukuuta @ 11:08

  • Nimenomaan, taidekokemus usein yllättää ja myös ristiriidassa voi joskus nähdä kauneutta..

    Kommentin jätti Ellinoora · lauantaina 22. joulukuuta @ 14:01

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.