Yhdessä asiassa meidän huushollin ajoitus kulkee eri sarjassa kuin muiden. Nimittäin tänään oli ensimmäinen meille molemmille mahdollinen matonpesupäivä koko kesänä. Ja elokuusta on enää tipat jäljellä. Eipä ollut tungosta, kahdestaan saatiin askaroida. Mitä nyt ukkonen vähän hätyytteli. Eikä niissä kahdessa matossa paljon aikaa tuhraantunut.

Kotikaupunkimme on satsannut matonpesijöihin ihan kiitettävästi. On ammeet ja pesupöydät, vedet ja viemärit, valutusorret ja mattomankelit. Kaikki kovasti ketjuilla ja pulteilla kiinni. Sitten viime kerran paikalle oli laadittu oivallinen huuhtelutelinekin vesiletkuineen. Taukoa tarvitseville on penkit ja pöytä, roskikseen mahtuu ja hätäpöksyille on huussikin.

Ei pesu mitään, mutta kuivaus. Tuotiin matot omaan pihaan narulle ja lähdettiin kävelykadulle maleksimaan. Olen markkinaskeptikko, en näe touhussa elämän lisäarvoa. Päätin kumminkin Toisen kaveriksi lähteä, taka-ajatuksena tietysti päästä viikonlopun ruuanlaitosta vähällä. Kuusamon muikkuja päästiin maistamaan, tuoretta hunajaa ja pihlajanmarjahyytelöä löytyi kotiin tuotavaksi.

Ja ilta kuluukin rattoisasti saunan jälkeisessä nirvanassa mattojen kuivumista paimennellen.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.