Kirkossamme järjestetään seurakuntalaisten voimin pari kertaa kaudessa Tuomasmessu. Messussa on juontaja, rytmikästä musiikkia, pappi liturgissa tehtävissä. Kirkkoon sommitellaan pieniä sivualttareita, joille voi käydä messun aikana sytyttämässä tuohuksen ja jättämässä rukousaiheita.

Työvuosina olin vuorollani Tuomasmessussa sielunhoitotehtävässä. Taannoin ajattelin, millaisen pikkualttarin rakentaisin, jos tilaisuus tulisi. Tapahtui, että samalla viikolla tuomastiimin vetäjä soitti ja kysyi pikkualttarin tekijäksi seuraavaan messuun. Hämmästyin ajoitusta.

Sunnuntain teema oli Jeesus auttaa hädässä. Pikkualttarin pöydälle vein sinisen liinan, asettelin sille Kristus-ikonin, kukka-kiviasetelman, tuikkuja sinisiin lasimaljoihin ja sinisen kynttilän. Seinälle vielä kokemuksen läpi kirkastuneen ajatuksen: Jumala on läsnä kärsimyksessäsi. Turvaa Häneen.

Rukousjakson aikana luettiin pikkualttareille jätettyjä esirukouspyyntöjä. Kaikki rukousaiheet viedään vielä viikolla kokoontuviin rukousryhmiin. Pikkualttarin hoitajana paimentelin myös tuohuksia, joita oli sytytetty hiekka-astiaan. Pieni poika palasi monta kertaa alttarin luo katselemaan tuohusliekkejä.

Messun jälkeen iltateellä ihmiset juttelivat iloisesti keskenään. Kohtasin monta seurakuntalaista. Olen yksi heistä.