Hommahan menee niin, että kun minulle on käynyt sillä tavalla niin kaikille muillekin käy niin, varokaa vaan. Sitä paitsi jos minä kerran olen tätä mieltä asiasta, niin tälleen se sitten on. Ihan sama, mitä joku mukamas asiantuntija jossain horisee. Tämä Pää ei käänny.

Mitä? No, kun rupesin syömään puunjuurikapseleita ja merenpohjakivistä puserrettua öljyä, niin veriarvot humahti korkeuksistaan kertaheitolla alas. Nyt kaikki kipin kapin ostamaan kapsuleita ja öljyvä. Jo vain tokenee korresteloori. Saapi nauraa kaikenmaailman terveysterroristeille ja niiden käppyröille. Kyllä kansa tietää.

Mitä? No, että jos avaat viinipullon muka ruokajuomaksi, ennen kuin huomaatkaan olet holisti. Kohta ei lasillinen riitä, pullo pitää juoda. Niin se menee, usko pois. Ja yhden tupakin kun poltat, nalkissa olet. Siitä et irti pääse kuin haudassa vasta ja keuhkot muhkuroilla sittenkin. Sitä.

Mitä? No, läskiä on nyt kuulemma liikaa. Missä on, kysyn vaan. Itte minä läskini kannan niinkun kaiken muunkin. Tullaan siihen neuvomaan ihmistä, että mitä saa syödä. Sitä syörään mitä saaraan ja sillon kun on nälkä. Kyllä jämpti on niin.

Jaa’a. Näinkö tää menee?

  • Hyvä aihe pohdittavaksi. Minulla ja siskollai on aina ollut ylipainovaikeuksia. Ratkaisumme on ollut erilainen. Minä olen yrittänyt syödä suomalaista perusruokaa ja liikkua, minkä vain saan aikaiseksi. Nykyisellään pidän kahta painonhallintapiiriä ja kuuntelen ihmisten tarinoita aiheesta. Tavallisin syy ”läskiherätykseen” on sairastuminen tai sen uhka. Elintavoissa on paljon muustakin kysymys kuin se, mikä ääneen sanotaan. Vakava riippuvyys ja elämän tyhjyys, johon syöminen on lohtupala.
    Sisareni on syönyt jos jonkinlaista mömmöä, on ollut painonvartijaa ja nyt viimeksi jotain jauhetta, jolla korvaa ruuan kokonaan.
    Mielestäni kyllä vakava aihe viimeistään kolestroolien pukatessa ylös tai kakkostyypin diabeetes sykähtelee suonissa.
    Ihminen on kuitenkin pääasia. Oli sitten lihava tai laiha! Arvokas ja ainutkertainen Jumalan luoma ajatteleva olento.

    Lenkille juuri lähdössä, Pablo

    Kommentin jätti Pabloo · perjantaina 19. tammikuuta @ 20:10

  • Lenkiltä tulossa! :)) Otit esiin tärkeän asian, tuon henkisen puolen painonhallinnassa. Jos kerran on olemassa riippuvuuksia, on totisesti olemassa ruokariippuvuuksiakin, ei pelkästään alkoholi- tai nikotiini-. On kysymys myös itsensä hyväksymisestä. Millään painonpudotuksella emme saa itsestämme kuolematonta tai ikuisesti tervettä, mutta voimme helpottaa ruumiimme ponnisteluja hyvän elämän, hyvän vanhuuden puolesta. Ihminen on arvokas, kuten sanoit.

    Kommentin jätti Ellinoora · perjantaina 19. tammikuuta @ 21:07

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.