uni on pukenut naisen valkeaan albaan. helmat hulmuavat laahuksena kuin kauan sitten kadonneen viattomuuden pilvi. nainen kulkee kirkon käytävää, ei muista vuorosanojaan. uni tarjoaa vihreää kuin valon. avuttomuus kietoutuu tiheänä verkkona naisen ympärille. on toisia, joilla kaikki tarvittava on tallessa. joku tarjoaa kysymyksettä vastauksen, se onkin lukittu virsi, johon avainta ei ole. nainen hätkähtää hereille, ei tajua, että on nähnyt itsensä, luulee uneksi.

  • Vihreää…? Onpa hämmentävää. Askarruttavaa. Arvoituksellista. Kiehtovaa.

    Kommentin jätti Arkiterapeutti Kops · maanantaina 15. tammikuuta @ 20:11

  • Runo ja uni ovat ehkä sitä, mitä ei muuten voi sanoa. Koen, että niillä on molemmilla joku suora tie ihmiseen, ohi päiväminän järkiperäisen analyysin.

    Kommentin jätti Ellinoora · maanantaina 15. tammikuuta @ 22:17

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.