aika, korkeaa, avaraa.
viileitä hämäriä saleja, joista tuuli kahisee läpi, viittana kuihtuneiden lehtien pyörteinen vana.
suljetuilla luomilla kaukaa tulleen valon kajastus.
entä jos odotankin. kala matalassa kaislametsässä, kivikkoon juuttunut. hapettomuutta haukkoen, eviä tempoen. entä jos.
kivun sakara survoutuu lihaan, välähtää, vaikenee. pakottaa muistamaan.
kynnet kirskuen ryömin ylös unen jäisiä rinteitä. tule vastaan, anna kätesi.
ovi jouluun, raollaan.
Tulin kurkkaamaan sivuillesi. 🙂 Ja löysin tämän ihanan runon! Siinä on jotain samanlaista kuin joissain runoissa kirjassa Maailman kauneimmat rukoukset, joka sisältää uskonnollista lyriikkaa. Sellaita kirkkautta, valoa! Blogissani on jossain kohtaa juttu ko. kirjasta. (tai siis muutama rukous/runo sieltä)!
Kommentin jätti Heinäpelto · torstaina 11. tammikuuta @ 18:10
Kiitos sanoistasi!
Kommentin jätti Ellinoora · perjantaina 12. tammikuuta @ 19:09