Olinpa kirjamessuilla jo torstaina. Siinä meni koko armas päivä. Näytin ovella kaikki mahdolliset etukupongit, eläkekortit,  kanta-asiakkuusläpyskät ja muut liput ja laput, joilla jotain alennusta sisäänpääsymaksusta irtosi ja pääsinkin muutamalla eurolla ihmettelemään muun muassa sitä, miten mah-dot-tomasti maailmassa on kirjoja.

Sielläpä messuilla lystiä oli. Joka mutkassa oli joku korokkeella mikrofoni kourassa kaakattamassa.Yksi oli aina kysyvinään ja toinen ja toisen kaveri  vastaavinaan ja muutama jalkojaan lepuuttava oli kuuntelevinaan. Yhdellä lavalla istui peräti taannoinen idolimuusikko kitara kainalossa harras lauma kasvavia korokkeen ympärillä. Niillä lysteintä oli muutenkin: pahvikruunu päässä sai käydä bongaamassa kaikki karkkikulhot ja rintanappikokoelma kasvoi koju kojulta. Ja mäkki tai hesehän löytyi, jos nälkä sattui näykkäisemään.

On ihan oikeutettua kysyä kyllä mitä meikäläinen siellä ollenkaan teki ihmettelemässä, kun kerta ei aikonut ostaa kirjankirjaa, pällistellä vain. No olin, kun olin luvannut kahdellekin taholle. Toinen taho oli kaverina koko päivän, toinen oli kertonut olevansa paikalla, mutten saanut langattoman päähän eikäpä tuota muutenkaan näkynyt siellä, missä oli sanonut olevansa. Eipä kannata mennä sopimaan tapaavansa messuilla.

Messukaveritaho erkani nuohoamaan antiikkivaarinkoloja ja minä omille teilleni. Lopulta rantauduin sovitulle treffipaikalle, joka oli Johanneksen antiikkikolo. Kerkesin tutkia runohyllyn sisällön ja tulin saman tien lukeneeksi siinä naurettavan hauskan jutun muinaisen pakinanikkarin, Ollin, kirjasta ’Kissa kissa kissa’. Vanhan huumori puree yhä. 

Senpuoleen ei tarvitsisi messuille mennä, ettäkö ei tietäisi maailmassa olevan kiinnostavia kirjoja älyttömiin määriin, mutta onhan vaihteeksi mukava patsastella ympäriinsä muiden seassa ja kurkkia koloihin, joissa oli esittelyinnokasta työväkeä firman asialla. Yrittivät ihan kiitettävästi. Itsepäisyysgeenini ansiosta en tilannut yhtään lehteä, en täyttänyt yhtään kilpailukuponkia enkä melkein mihinkään erikoistarjoukseen sortunut.

Siis melkein. Sillä kaksi kirjaa tuli kumminkin ostettua, kun ne nyt olivat NIIN edullisia. Niin – ja korttihulluhan ei lankeemuksiaan laske.     

 

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.