Saunalta tuoksuva savu nousee tyyneen iltaan. Vesi on kuin suuri tumma silmä, joka rävähtämättä katsoo taivasta. Laskevan auringon punertamia pilvihaituvia kuvastuu veden peiliin. Yksinäinen joutsen lipuu lammella, viime viikolla niitä oli kaksi. Koivuissa näkyy jo muutama keltainen lehti.
Paikka on kaukana kaikesta, usein riittävän kaukana täydelliseen hiljaisuuteen. Nyt etäältä kuuluvat laukaukset rikkovat rauhaa. Metsän sisässä on toinen lampi ja sen takana kolmas. Jossain on aina joku, joka nauttii sorsastuksesta. Onneksi ei tule tänne, säikyttäisi joutsenet kesäpesältään.
Saunan lauteilla istuja voi katsella ikkunasta lammelle. Kostea kuumuus kietoo syleilyynsä, iho alkaa pisaroida. Löyly pusertaa lempeästi ihmisestä kaiken kiireen ja turhat huolet. Moninaisissa viilettäneet ajatukset rauhoittuvat käsillä olevaan hetkeen. Katse viipyy maisemassa, unohtuu siihen.
Saunoja laskeutuu lammen viileään syliin ja ui pitkään pilvivettä. Mielen iholla tuntuu syksyn ensi värähdys.