Kyseiset vesselit viettävät nimipäivää tänään. Onneksensa olkoon tämä päivä ja tulkoon hyvä huominen!
 
Käytiin sattumoisin keskustelua sunnuntain kahvipöydässä nimistä. Esikoinen ja Nuorikko kertoivat  pienimmistä soitonopiskelijoistaan, joiden niminä vilahteli Idaa ja Adaa, Aapoa ja Kaapoa, Hildaa ja Tildaa – näitä, joita meikäikäiset ovat tottuneet kuulemaan kertomuksissa suvun vanhoista isotädeistä ja -sedistä. Ei siinä mitään, pikku ihmisellä nimi on aina yhtä hellyttävä kuin omistajansa.
 
Johduttiin siitä Toisen kanssa ihmettelemään, että oman ikäpolvemme nimityyppiä ei uusiokäytössä näy; missä ovat Pirkot ja Pentit, Ritvat ja Pertit, Maijat, Matit ja Leenat? Entä vanhempiemme nimisukupolvi? Ovatko ne tulossa vai menossa jo kertaalleen? Anni ja Onni? Tauno ja Kerttu? Onko vihdoinkin päästy kuninkaallisten, missien ja muiden julkkisten nimikopioista?
 
Etunimi on oivaa muokattavaa kaveripiirissä. Tulee ihmeteltyä, miksi jotkut vanhemmat pyrkivät ennakoimaan sen valmiiksi muokatulla nimiversiolla. Käytännössä Pete, Vesku, Viki ja Rikukin saadaan vääntymään. Lyhyt nimi kasvaa ja pitkä lyhenee, se on maailman laki.
 
Sanotaan nimen olevan ennekin. Ehkä vanhemmilla on varhainen vaisto lapsen ominaislaadusta tai sitten nimeen liitetyt oletukset tuppaavat täyttymään muuten vain. Onhan näitä: unto uneksija, pelle peloton, mikko mallikas, pipsa pippuri. Luin juttua miksi Penat ja Reiskat ovat järjestään kädentaitoista porukkaa tai Samit ja Janit tietokonenörttejä. Liittyisikö sukupolveen kuitenkin enemmän kuin nimeen.
 
Sattuu olemaan niin, mikä myös todettiin, että on olemassa nimiä, joita löytyy melko tasaisesti jokaisessa sukupolvessa. Esikoisen ja Nuorikon, Kuopuksen ja Neidon etunimet taitavat olla niitä. Mitä sekin sitten kertonee.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.