taivas on ilmeikäs osa maiseman kasvoja. kun sinivalkoiset keinovalot väistyvät, pääsevät aurinko, kuu, tähdet, tuuli ja pilvet luomaan omaa koreografiaansa. taivas voi olla hailakan kalpea, tasaisen harmaa, loimottavan punertava, selkeän sininen, yöntumma ja tähtinen, myrskynsininen, ukkosen mustanpuhuva ja pohjoisessa revontulien tanssin näyttämö. aina on mahdollisuus katsahtaa ylemmäs, kun kaupunkilaiselämän horisontti ahdistaa.
PS kiitolliset erityisterveiset Seita-blogiin, jossa me eteläiset taivaallekatsojat saamme ihailla valoisia talvimaisemia ja revontulien tanssiakin!
kaksi viikkoa aatonaattoon! pienet iloiset jouluapulaiset saavat aikaan erityishienoja leipomuksia, joissa maistuu rakkaus. ja ajatella, leipomusrakkaus säilyy pakasteenakin!
PS terveiset kaikille mummojen ja vaarien, isien ja äitien jouluapulaisille!
jouluenkeleitä voi olla monenlaisia. joku heistä näyttää ihan naapurin tädiltä, kun avain on kotona ja tuuli paiskaa kotioven kiinni kipaistessasi postilaatikolle. joku tulee vastaan sen pikku tytön hahmossa, joka uskaltaa hymyillä luottavaisesti vastaantulevalle mummolle koulusta palatessaan. eräs enkeleistä sattuu soittamaan kurjan fiiliksen päivänä ja kysymään ystävän äänellä: miten menee… ihan tavallinen arkipäivä voi olla pienien ihmeiden päivä.
PS kiitos kaikille, jotka huomaavat lähimmäisensä ja katsovat ystävällisesti silmiin
joulun aika ei ensisijaisesti liene tarkoitettu läähätykseen, ravaamiseen ja hikiotsaiseen tungeksimiseen siellä ja täällä. eikä varsinkaan kaikkien maailman asioiden murehtimiseen. jos aika on omaasi, ota kirja hyllystäsi (tai kirjaston hyllystä) ja sukella tarinoihin. samalla kun kehosi lepää, mielesi voi seikkailla tarinassa, joka kansien välissä kehrääntyy. ja tarinoita riittää!
PS Kortin mukana kiitokset ja hyvän joulun toivotukset erityisesti teille, jotka työskentelette kirjastoissa kulttuurin hyväksi.
tänään maailman merkkipaikoilla sykähdyttävät sinivalkoiset värit ja kotimaassa liehuvat siniristiliput. sotien jälkeen syntyneen sukupolven suomalaisena kunnioitan isien ja äitien ponnisteluja ja uhrauksia itsenäisyyden säilyttämiseksi ja tuhon jälkien korjaamiseksi. toivon satavuotiaan isänmaan nouseville sukupolville rohkeutta ja elämänuskoa jatkaa rakennustyötä yhteiseksi hyväksi. toivon vanhuksille voimaa ja mielenrauhaa, he ovat hoivansa ansainneet. olkoon Korkeimman siunaus kaikilla hyvillä töillä ja varjelus pahoilta ja pahasta.
PS Juhlaterveiset vieraalla maalla asuvalle Kuopukselle ja morsiolleen sekä ystäville, jotka matkailevat maailman teillä.
oven joulukranssi sai valonsa, lyhdyissä tuikkivat iltaisin oikeat liekit. pihaportaalle tekee mieli sadan vuoden itsenäisyyden kunniaksi sytyttää iloinen roihutuli. otan esiin viimejoulun korteista kauneimman. itsenäisyys on sitäkin, että kukin voi kukkia omalla kukalla.
PS Kortin mukana menee kolmen tyttären ystäväperheen luo lämpimät juhlailon toivotukset.
puuhaa riittää, jos niikseen on, ja miksei olisi. joulua kohti mennään ajatuksin, sanoin ja kätten töin. ja pipareita tai piirakoita leipoessa on mukava kuunnella taas se ikivanha joululevy 70-luvulta, kun lapset olivat pieniä.
PS Terveiset menevät tässä puuhakkaille ja eläväisille Leidi-ystäville!
raivaamme rauhalle tilaa sydämessämme, ihmissuhteissamme, vieraiden, outojen ja vihamielistenkin kohtaamisissa. maailmanrauha ei ole meidän käsissämme, mutta toiveissamme ja rukouksissamme se voi olla.
PS Unicefin kortti tuokoon terveiset kaikille rauhaa rakastaville lukijoille
tanssin hurmaa koimme mekin parin valssin verran taannoisessa kuorojen ja harrastajaorkesterin tapahtumassa, jossa olimme mukana. pikkujouluilot on ihminen keksinyt selättääkseen syksyn synkeimmän ajan.
PS Terveiset kuorokamuille Virpi Pekkalan kortin myötä!
tänään satoi lunta eteläiseen kotikaupunkiimme. oh, tiedän, että se vielä ehtii sulaa monta kertaa, mutta lumisen hetken kauneus siivittää askeleita kohti joulua.
PS Paletin kuvaterveiset ystäville Metsänlaidan taloon!
