Olin viisastumassa Senioriliikkeen kokouksessa 25.2. Helsingissä. Geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelä esitti alustuksessaan vertailuja vanhusten lääkityksestä pohjoismaissa. Uni- ja mielenterveyslääkkeitä käytetään vanhusväestölle Suomessa kolminkertainen määrä muihin pohjoismaihin verrattuna. Kyseiset lääkkeet vaikuttavat muistiin ja liikekoordinaatioon. Muistisairaudet lisääntyvät, dementian eteneminen kiihtyy ja kaatumisista seuraa lonkkamurtumia. Kivelän mukaan hoitokäytännöt pitää uudistaa ja lääkärit tarvitsevat lisää geriatrista tietämystä.
Poliitikot ovat paljastuneet tyhjän myllyn pyörittäjäksi vanhusten asiassa. Turhauttavaa nyökyttelyä ja ymmärrystä kyllä löytyy, mutta oikeita ideoita on niukasti ja poliittista tahtoa rahahanojen takana vielä vähemmän. Sietämistä vaatii poliittisen keskustelun ja päätösten seuraaminen. Tällä hetkellä tarjotaan kotihoitoa ratkaisuksi kaikkeen. Unohtui, että vanhuus on pitkä elämänvaihe, jossa tilanne ehtii muuttua moneen kertaan. Monelle tulee sekin vaihe, kun minkäänlaisen avun turvin ei kotona enää selviä. Entä sitten?
Porrastettu hoivaketju tarvitaan. Kunnan, omaisten ja kolmannen sektorin tukema kotihoito voi olla ensimmäinen porras. Intervallijaksoja vanhainkodissa tarvitaan, että omaishoitajat jaksavat. Kodinomaisten hoivapalveluyrityksien perustamista ja toimintaa pitää yhteiskunnan tukea sekä valvoa. Vanhuksia itseään ja heidän omaisiaan pitää kuunnella hoitopäätöksiä tehtäessä. Kun kotona asuminen ei enää onnistu, tarvitaan kodinomaisia hoivaosastoja, joissa on valmius saattaa vanhus loppuun asti.
Sos. ja terv.ministeri Hyssälä hehkutti vaalien jälkeen Sata-komiteaa, jonne vaalipuheet haudattiin märehdittäviksi. Senkin askaroinnin karauttivat kiville hätäisesti murjotun eläkepäätöksen suututtamat työmarkkinapomot. Hallituksen ruoska viuhuu, kuntasektori köhii henkitoreissaan. Toinen aasi vetää sinne toinen tänne ja siinähän käy, ettei kumpikaan pääse heinäkasalleen.
Nyt tarvitaan solidaarisuutta: yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta. Vanhusta ei jätetä.
Ei jätetä vanhusta, mutta ei omaisiakaan. Ensin hiukan ohi aiheesi, kyselen tietoa, kokemusta vanhan ihmisen kaatumisesta seuranneen reisiluun vaikean murtuman hoitoon. Murtuman leikkaus arvioitiin liian riskialttiiksi, kuitenkin vaihtoehtona myös amputaatio. Ja sekö ei olisi riskialtis toimenpide? Ei hän itse eivätkä omaiset halua leikkausta. Löytyisikö tätä kautta apua, siis tietoa vaihtoehdoista pitkäaikaiselle kipsille? Kokemuksia konservatiivisesta hoidosta. Ja edessähän meillä on kysymys: missä, siis minkälaisia hoitopaikkoja on saatavilla mahdollisesti tarvittavalle pitkäaikaishoidolle eläkeläisen tuloin. Tarjolla olevat mahdollisuudet eivät näytä tilanteelta, jossa itse haluaisin olla. Nyt äidillemme, joskus itsellemme.
Onko Senioriliike mielestäsi liittymisen arvoinen? Nyt kaipaisin kannanottoa oikeasta asiasta. S-L Kivelän nimi jo jotain toki takaa.
Kommentin jätti omainen · keskiviikkona 4. maaliskuuta @ 11:41
Kiitos kommentista.
Asiasta, jota kyselit: käsitykseni mukaan viikkojen, jopa kuukausien kipsihoito – joko leikkauksessa asennettujen tukilevyjen jälkeen tai ilman leikkausta – on tällä hetkellä ainut vaihtoehto amputaatiolle. Mikään vaihtoehdoista ei ole ’mukava’, ei potilaalle eikä omaisille, mutta hoitamatta ei voi jättää. Vanhuksen peruskunnosta riippuu miten nopeasti ja hyvin luutuminen tapahtuu. Jatkosta kannattaa sitkeästi neuvotella hoitavan lääkärin ja kunnallisen hoitopaikoista päättävän viranomaisen kanssa. Mieluisin hoitovaihtoehto ei aina ole taloudellisesti mahdollinen. Paikkakunnasta riippuen vaihtoehtojakin voi olla tosi vähän. – Uudet hoitokäytännöt, joihin Kivelä alustuksessaan viittasi, koskevat vanhusten lääkitystä ja sitä kautta kaatumisvaurioiden ehkäisyä.
Kysyit myös Senioriliikkeestä. Professori Kivelä on ollut tässä aloitteellinen ja valittu ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Senioriliike on rekisteröitävänä ja jäsenmäärä laajenee nopeasti. Liike on epäpoliittinen ja keskittyy vanhusväestön hoitoon ja oikeuksiin. Konkreettinen ensi tavoite on hallitukselle jätettävä aloite vanhusasiainvaltuutetun toimen perustamiseksi. Jäseniksi ilmoittautuneita lienee tällä hetkellä jo parituhatta. Nettilinkin kautta saa tarkempaa tietoa. Kannattaa liittyä jäseneksi. Adressiin voi jättää nimen vaikkei liittyisikään.
Kommentin jätti Ellinoora · keskiviikkona 4. maaliskuuta @ 13:24
Kiitos vastauksesta, tiedoista. Jos joku vielä leikkaamattoman murtuman kanssa elämiseen osaa jotain sanoa, kaikesta olen kiitollinen.
Taidan Senioriliikkeeseen liittyä.
Kommentin jätti omainen · torstaina 5. maaliskuuta @ 00:09