ikkunan takana tihenevä lumihämärä
valotonta lyhtyä tuuli huojuttaa
kuin uneton karhu talvipesässään
istun
ja mietin elämääni
lumiset kummut kinostuvat pehmein kaarin
koivu haroo hiuksiaan
minä ajatuksiani
(helmikuu, -12)
sylissä
mummo seisoo lämpimässä suihkussa
pieni pojantytär sylissä
tulivat saunan löylyistä äsken
olen unohtanut, mummo hämmästyy
mikä tunteiden valtakunta
on lapsen iho rintoja vasten
(heinäkuu, -12)
ensi lumen sanotaan aina
yllättävän
päivän sää on jatkumossa jossa
huomisen ennuste ei siirry tiedoksi
ennen kuin se on
tänään
aamulla heräsin
outoon tunteeseen
silmät kiinni sängyssäni mietin mikä
on toisin kuin eilen
valo!
valo huoneessa on erilainen
nostin kaihtimen
ja se yllätti taas
elämäni kuudeskymmeneskuudes ensi lumi
(lokakuu, -12)
Ihania, lämpimiä tunnelmia!
Kommentin jätti Simpukka · sunnuntaina 4. marraskuuta @ 15:34
Upeita runoja! Varsinkin tuo mummon saunaruno kolahti minuun…..niin pian unohtaa sen miten ihanalta se pieni lapsi siinä rinnoilla tuntuukaan.
Kommentin jätti Sari · maanantaina 5. marraskuuta @ 08:40