Näinä aikoina yhteiskunnallisessa keskustelussa ihmetellään nykykoululaisten lukutaitoa. Aika usein perustellaan ongelmia sillä, että poikien ikäkausikehitys on peruskoulun alaluokilla hitaampaa kuin tyttöjen. Lukutaito ei ole pelkkää tekstin sujuvaa posmittamista, oleellista on, että ymmärtää lukemansa. Jos jo tekstin selvittäminen on työlästä ja vaivaa ei jaksa nähdä, tiedon ymmärtäminen vaikeutuu – ja kansa tyhmistyy. Vitsa vääntyisi parhaiten nuorena. Aikuisena paineet ja vastuut kasvavat.

Opin lukemaan nelivuotiaana omia aikojani, kun kolme vuotta vanhempi veljeni aloitti kansakoulun ja tahkosi aapisesta kotiläksyjään. Koska kotona ei ollut alkuun edes kirjahyllyä ja kirjasto oli kaukana, luettiin lehtiä. Isä tilasi minulle Lasten Kuvalehden ja veljelle Joka Pojan. Lapsentajuinen oma lehti kerran kuussa teki minusta intohimoisen lukijan. Pääsin kuusivuotiaana kuunteluoppilaaksi kouluun, ja ekaluokkalaisena sain jo lainata kaikkia kirjoja koulun kirjastosta, kun toiset vasta opettelivat tavaamista.

Eläkeiässä on intohimoiselle lukijalle hyvät sekä huonot puolensa. Jos näkö heikkenee, lukeminen käy raskaammaksi. Itse en kuuntele äänikirjoja, vaan musiikkia. Rauhalliseen elämänrytmiin tottuneen puuhailu ja liikkuminen hidastuu. Aikaa kuvittelee aina olevan rajattomasti lukemiseen. Arkitoimien hitaus syökin lukuaikaa. Illalla ihmettelee mihin päivä meni, hyvä jos on ehtinyt lehden lukaista. Jos yöunet katkeilevat, kirja odottaa uskollisesti yöpöydällä. Vuoteessa lukijan kirja kopsahtaa lattialle, kun lukija palaa unten maille.

Lienen lukijana vaativa. Jätän surutta kirjan kesken, jos se ei kiinnosta. Romaaneissa laadukkuus ja tyyli ovat tärkeitä. Luen mieluusti runoja, filosofiaa ja elämäntaitoa, tietokirjoja ja elämäkertoja. Dekkariosastolta kelpaavat vain harvat, esim. Henning Mankell. Vuodenaika vaikuttaa lukuvalintoihin, kesällä saatan kaivata kevyempää. Omaan kirjastoon ostan vain harkiten. Muutamia kirjailijoita on, joilta olen hankkinut kaikki julkaistut. Kotikirjastoa luen aika ajoin yhä uudelleen ja kynän kanssa merkintöjä tehden. Matkalle otan aina kaksi kirjaa, toista luen, toiseen kirjoitan.