Paolo Cognetti Sofia pukeutuu aina mustaan suom. Osmo Korhonen Artemizia 2019
Cognetti (s. 1978) on Italian palkittuja nykykirjailijoita. K.o. kirja koostuu kymmenestä saman päähenkilön elämään liittyvästä episodista, jotka muodostavat mosaiikkimaisen kokonaisuuden. Päähenkilö, Sofia Muratoren kokemusten kautta ilmennetään myös Italian kehitystä 1970 luvun lopulta nykyaikaan. – Kiinnostavaa uutta tyyliä kertoa erityiseksi osoittautuvan päähenkilön elämästä. Miellyttävä lukijalle, mutta mietin, antaako mosaiikkikuva oikeutta päähenkilön kehitykselle.
*
Frode Grytten Päivä jona Nils Vik kuoli suom. Sanna Manninen WSOY 2025 (2023)
Kirjailija on norjalainen 1960 syntynyt palkittu toimittaja ja kirjailija. Tätä teosta edelsi vuosikymmenen julkaisutauko. Teos voitti julkaisuvuotenaan Norjan arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Brageprisenin. – Tämän teos oli minulle niin vaikuttava, että halusin hankkia sen voidakseni palata siihen toisen ja kolmannenkin kerran. Toiveeni on, että poikani, joka lukee, löytää myös tämän kirjan meidän aikamme jälkeen kirjojamme selaillessaan.
*
Pajtim Statovci Lehmä synnyttää yöllä Otava 2024
Finlandialla kahdesti (!) palkittu kosovolaissyntyinen kirjailija on herättänyt minussa lukijana jokaisen teoksensa myötä yhä ristiriitaisempia tunteita. Ihmettelin aluksi miksi, sillä kirjoittajan kirjallisista lahjoista ei ole epäilystäkään. Teos teokselta on vahvistunut käsitys poikkeuksellisen lahjakkaasta ja mielikuvituksellisesta sanataiturista. Kirjailija kirjoittaa suomeksi, mikä kertoo myös kyvystä ottaa vaikea kieli haltuun. Aihepiiri, josta hän toistuvasti kirjoittaa, puolestaan paljastaa kasvumaastossaan haavoittuneen, herkän yksilön. – Teosta Lehmä synnyttää yöllä luin lisääntyvän vastenmielisyyden vallassa. Kirjoittaja tuntuu paikoin yltyvän suorastaan raivokkaaseen vihaan, jonka kohde on milloin oma suku, perhe tai persoona, sitten alkuperäinen kotimaa tai nykyinen ja suomalaiset. Missiona tuntuu olevan oman identiteetin kiillotus ja omakohtaisen historian likakaivon perusteellinen, suorastaan inhorealistinen tyhjennys. Lukijana haluaisin yhtyä kirjailijan sukulaisen neuvoon kirjoittajalle teoksen viimeisillä riveillä: ”Kuuntele tarkasti. Älä sano mitään. Älä tee mitään. Lopeta jo.” Lisäisin: minulle riitti nyt, en lue kirjojasi tämän jälkeen.
*
Ella-Maria Nutti Puiden luo suom. Jaana Nikula Johnny Kniga 2025 (2024)
Saamelaiskirjailija Jällivaarasta, Ruotsista (s. 1995) opiskelee psykologiaa Uumajan yliopistossa. Hän julkaisi ylistävän kritiikin saaneen esikoisensa, Pohjoisessa kahvi on juotu mustana, 2023. – Tässä tuoreessa teoksessa isä ja tytär matkaavat tunturissa, kun moottorikelkka syöksyy lumen peittämältä jyrkänteeltä. He selviytyvät kutakuinkin ehjinä kelkan alta ja lähtevät vaeltamaan paljakkaa isän tietämää mökkiä kohti, jonne on jaksettava pari- kolmekymmentä kilometriä tuulta ja lumipyryä vastaan. Kirja on paitsi luonnon ankaruuden, myös ihmisluonnon sitkeyden kuvaus. Kulkiessaan tytär miettii suhdettaan isään, joka on ollut haluton avaamaan saamelaisperinteitä tyttärelle. Eleetön, väkevä kertomus ihmisistä verenperintönsä ja luonnon armoilla.
*
Hannu Mäkelä Lukemisen ilo – eli miksi yhä rakastan kirjoja Kirjapaja 2021
Taiteen akateemikko (2026) Hannu Mäkelä on ihminen, joka on paitsi kirjoittanut itse antoisia kirjoja (ensi julkaisu 1965), myös toiminut Otavan kirjankustantajan palveluksessa, lukenut ja arvioinut toisten tekstejä ja lukee jatkuvasti kirjoja monella kielellä. Hän on siis oikea henkilö kirjoittamaan lukemisen ilosta ja kirjojen rakastamisesta. – Pidän tässä erityisesti Mäkelän tyylistä ilmaista mielipiteensä lukijaa arvostaen ja asiantuntijuutta osoittaen sitä korostamatta. Tähän opukseen tykästyin niin, että päädyin tilaamaan sen kirjastooni, voidakseni palata siinä esitettyihin ajatuksiin ja arvioihin. Kiitos kirjasta Hannu Mäkelä!
*
Kaisa Vahteristo Nieltyjä esineitä Kosmos 2025
Kirjoittaja on ’millenniaalisukupolvea’, asuu Helsingissä ja opiskelee kirjoittamista. Esikoisromaani on tyttörakkauden kuvausta, jonka taustalla vaikuttaa päähenkilön perhekuvio. Itsenäistymisen vaikeuteen liittyy sairas äiti, johon päähenkilö on jäänyt sidoksiin niin, että aina ei ole selvää kumpi on sairaampi äiti vai tytär. – Tyyli on vielä kehitteillä, tekstin pätkiminen ja poukkoilu ei koko ajan ole perusteltua, mutta toisaalta helpottaa lukemista, joka muutoin jo vähän tuskastutti.
*
Helena Sinervo Runoilijan talossa – elämänkertaromaani Tammi 2004 (3.p.)
Helena Sinervo on paneutunut kirjallisen materiaalin tuella eläytyvästi runoilija Eeva-Liisa Mannerin (1921–1995) elämään ja työhön. Manner on sodanjälkeisen kirjallisuutemme runoilijoiden merkittävimpiä modernisteja, jonka elämä oli omaperäisiä kohtalonkäänteitä täynnään. – Kirja antaa taustaa runoilijan tekstejä arvostavalle ja rakastavalle lukijalle. Tämän kirjan löysin kirjastomme vapaahyllystä, johon voi tuoda vapaasti kirjoja, joista haluaa luopua. Sitten palasin oman runokirjastoni Mannerin tekstien pariin pitkästä aikaa – ja kas, yhä ne tekevät vaikutuksen!
*
Ann-Luis Bertell Oma maa suom. Vappu Orlov Tammi 2021
1971 syntynyt pohjalainen näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja, myös Wasa Teaternin johtaja Bertell on julkaissut runoutta, draamaa ja proosaa. Tämä teos on ollut sekä Finlandia-palkinnon että Runeberg-palkinnon ehdokaslistalla. Oma maa on väkevä sukukronikka Pohjanmaan lakeuksilta. (Ruotsinkielinen alkuteos: Heiman.) – Mielenkiintoinen sukupolvitarina ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Teksti etenee juohevasti ja tarina pitää otteensa alusta loppuun. Kovasti siinä ryypätään, mutta puukkotappelujen maskuliininen uho suomalaistyyliin puuttuu. Vahvoja naisia kyllä riittää tässäkin tarinassa. Kannattaa kyllä lukea, ruotsiksikin.
***