Kesäkuu

Juha Seppälä   Merille   Siltala 2023

”Arvostetuimpiin nykykirjailijoihimme kuuluva” ja lähes kaikki suomalaiset kirjallisuuspalkinnot kerännyt Juha Seppälä (s.1956) on julkaissut kymmenisen novellikokoelmaa ja 16 romaania sekä muita tekstikokoelmia. Merille on viimeisin, moniselitteinen hyvästijättö kirjallisuudelle ehkä myös kirjailijuudelle. Teos päättyy huiman suorasanaiseen ja kirpeään kritiikkiin suomalaisen nykytodellisuuden tilasta.  – V. 2016 olen lukenut Seppälän romaanin Mr. Smith ja ihastellut kirjailijan kielen taituruutta. Tämänkertaisen lukukokemukseni perusteella voin vain ihmetellä, että en ole tarttunut muuhun tuotantoon jo aikoja sitten. (Ehkä kirjastoreissujeni luettavan valikoinnin tavassa olisi toivomisen varaa.) Joka tapauksessa tulen korjaamaan virheeni. Merille on mukaansa tempaava, kiehtova, yllätyksellinen ja kielellisesti hieno teos. Miksi oikeastaan romaani pitäisi puristaa pötköksi, joka viipaloidaan luku kerrallaan nautittavaksi. Seppälän teksti hengittelee vapaasti ja soljuu omalla rytmillään. – Kannattaa lukea!

*

Lucinda Riley   Oliivipuu   suom. Tuukka Pekkanen   Bazar Kustannus 2021

Kuudes Riley-pokkari. Luen tätä kirjallisuuden lajia yhden joka kesä. Kirjailija itse on jo manan majoilla, mutta puolen vaaksan paksuisissa lukuromaaneissa riittää. Seitsemän sisaren sarjasta olen lukenut näköjään vain kaksi, mutta Rileyn muita tarinoita hyllyssä on viisi. Oliivipuu sijoittuu Lontooseen ja Kyprokselle. Päähenkilönä on oikeastaan perhe, jonka Alex-pojan kertomana tarinasta kehkeytyy varsinainen Pandoran lipas.   – Tätä romaania lukiessa ärsyynnyin taas tiettyihin kirjailijan kerronnallisiin maneereihin, mutta yllättäen myös kääntäjän käsissä muovautuneeseen kieleen, joka ei tee kunniaa kirjailijalle. Kyllä siinä kumminkin kesäpokkarin kaikki kliseisetkin ainekset maistuivat mainiosti.

**

Heinäkuu

Päivi Liski   Erään kanan tarina   S&S 2022

Kustannustoimittaja ja kirjoittajaohjaaja Päivi Liskin esikoisproosateos on ollut Runeberg-palkinnon saaja- ehdokkaana. Teos on toisiinsa liittyvien tarinoiden ketju, jossa pääaiheena ovat eläimet ja ihmisen suhde eläimiin.   – Päivi Liski lienee sama kirjoittajaohjaaja, jonka kirjallisuusseminaarissa kävin eläkkeelle jäätyäni Ikäihmisten Yliopistokurssilla. Hän tuntui ymmärtävän tapaani kirjoittaa ja osasi rohkaista oikealla tavalla. Oli mielenkiintoista voida tutustua hänen persoonalliseen tapaansa tehdä omaa tekstiä, jossa innoituksena ovat nimenomaan eläimet. Teoksen niminovelli on erikoisen hieno aiheeltaan ja rakenteeltaan.

*

Anja Portin   Muistokirjoitus   S&S 2019

Helsinkiläinen kirjailija, joka on julkaissut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä esseitä. Muistokirjoitus on hänen ensimmäinen romaaninsa. Romaanin henkilöiden tarina kulkee kolmessa sukupolvessa: on sairaalassa elämäänsä tilittävä äiti, on aikuinen tytär ja tyttären koulua käyvä poika. Tämä on yksinäisten naisten tarina, jossa miehet ovat sivuosassa.  – Kun äiti pyytää tytärtään kirjoittamaan itsestään muistokirjoituksen, on asetelma outo, tosin juuri tälle äidille ominainen. Ehkä hänen taka-ajatuksenaan oli se, mikä sitten tapahtui: tytär sai tietää vaietun isän tarinan. Mielenkiintoinen tarina, joka saa lukijan pohtimaan sukupolvien yksinäisyyden ketjuja elämässä.

*

Laura Lähteenmäki   Sukella silmät auki   WSOY 2022

Lähteenmäki on 1973 syntynyt kirjailija, joka on julkaissut useita nuorten kirjoja. Sukella silmät auki on hänen ensimmäinen aikuisproosateoksensa. ”Teos kuvaa oivaltavasti perheessä vaiettuja asioita ja ihmisten valtasuhteita, pohtii unohtamista, muistamista ja kipeiden uhrauksien hintaa.” Tarina kuvaa kirjailijan saapumista Tanskan länsirannikolle kahdeksi kesäkuukaudeksi tarkoituksenaan kirjoittaa kirjaa isästään. Mukana on kouluikäinen tytär. Mökin vuokraaja tuntuu jotenkin oudon tutulta, hän myös pyörii omituisen paljon tyttären kanssa, mikä toisaalta häiritsee, toisaalta helpottaa kirjailijan työtä. Isän jättämät  päiväkirjatekstit paljastavat asioita, jotka hämmentävät ja nostavat oman isä-tytärsuhteen muistoja pintaan. Kun puoliso tulee hakemaan tytärtä kotiin koulun alkua varten, koittaa parisuhteenkin totuuden hetki. Lopussa outojen tunnelmien salaisuus selviää.  – Teos on oivaltava ja aihetta palvelevaan muotoon kirjoitettu. Jokin tunnetaso jäi mielestäni vajaaksi ja lukija jää tapahtumien viileäksi toteajaksi.

*

Peter Mayle   Provence   suom. Pirkko Huhtanen   WSOY 2004

Brittihumoristi Peter ja vaimonsa Jennie Mayle ostivat elämänmuutos mielessään 200 vuotta vanhan talon Etelä-Ranskasta. Talon kunnostaminen ja toisenlaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin uiminen ei ollut maailman helpoin projekti. Siitä syntyi myös kolme kirjaa: Vuosi Provencessa, Provence nyt ja aina sekä Takaisin Provenceen, jotka ovat tässä opuksessa yhteisniteenä. Toimittaja-kirjailija on paneutunut perinpohjaisesti aiheeseensa ja tarjoilee runsaasti sekä tietoa että kokemuspohjaisia huomioita ranskalaisista yleensä ja erityisesti Provencen elämänmenosta mehevällä huumorilla höystettynä.   – Kirja on mitä mainioin juuri kesälukemiseksi sekä aiheensa että tyylinsä herkullisena edustajana. Se tarjoaa myös ranskan kielen paikallisia idiomeja kielestä kiinnostuneille.

*

Maarit Verronen   Luolavuodet   Kirjayhtymä 1998

Verronen on omaperäisten ja persoonallisten tarinoiden luoja, joka on kirjailijan uransa taipaleella palkittu usein kotimaisin kirjallisuuspalkinnoin. Tässä teoksessa kirjailija kuvaa matemaatikon elämänmuutosta luolatutkijaksi.  –  Äärimmäisen mielenkiintoinen tarina luolatutkijoista ja heidän löydöistään. Samalla kirjailija kuljettaa minäkertojan välähdyksiä lapsuudestaan sekä aikuisen lisääntyvää ymmärrystä, oivalluksia siitä, miksi on niin kuin on. Verronen on verraton!

*

Kaija Juurikkala   Sielu ei nuku   LIKE 2015

Luovaa työtä (elokuvaohjaaja, kuvataiteilija) tekevä ihminen on kirjoittanut kirjan elämästään, jonka viimeisimmät saavutukset ovat lähinnä huuhaa-osastoa (hänen oma ilmaisunsa). Chakrojen (kehon energiakeskukset) pyöritys kaiken yötä on auttanut häntä paitsi nukkumaan myös järjestämään huuhaasta innostuneille sielun maalaussessioita.  – Käyn silloin tällöin kirjastomme toisessa kerroksessa, jossa on mm. sielutieteen, filosofian, elämänkertojen, matkakirjojen osastot. Juurikkalan Sielu-kirja harhautui mukaani yläkerran esittelypöydältä. Paljon lukeneena minulla on ollut elämän varrella kauan sitten myös lyhyt huuhaa-kauteni, joten tässä ei ollut juurikaan uutta. Teos aiheutti lähinnä kulmakarvojen nostelua. 

*

Anthony de Mello   Yhden minuutin filosofiaa   suom. Vuokko Rissanen   Kirjapaja 2013 (8.painos)

Tunnetun ajattelijan juttukokoelma, jota on mainostettu kiireisen ihmisen filosofiaksi. Teos sisältää irrallisia, ’minuutissa luettuja’ välähdyksiä, joissa on ajatus.  – Juttukokoelman voi lukea myös sellaisenaan yrittämättä etsiä siitä mitään syvällistä mieleen painettavaa. Joku juttu voi osuakin kiireettömään lukijaan.

*

Tapio Luoma   Ytimessä   Kirjapaja 2017

Arkkipiispa harjoittelee twaarnoja, muutaman lauseen mittaisia ytimekkäitä ajatuksia kullekin päivälle.  – Kahlasin loikkien läpi. Mitään uusia oivalluksia en löytänyt. Tämä pitäisi oikeastaan kuljettaa vuoden matka mukana ja nauttia päivä vain ja hetki kerrallaan, luulen. Hartauskirjojen peruskauraa kirkollisiin teksteihin perehtyneelle.

**

Elokuu

Kati Tervo   Tyttö joka olin   Otava 2023

Tervo on julkaissut kolme enemmän tai vähemmän omakerrallista romaania sekä kolumneja aikakauslehdissä. Tyttö joka olin kertoo 1960- ja 1970-luvun espoolaistytön kasvutarinaa kaihtelematta.   – Tartuin kirjaan ihan mielenkiinnosta, kun pääkaupunkiseudulla kasvaneen tytön nuoruusvaiheista ei maaseudulla samoilla vuosikymmenillä kasvaneella paljon käsitystä ole. Tervo on varsin suoraviivainen tyyliltään eikä kaihda kertoa intiimejä tai nolojakaan yksityiskohtia. Tapahtuma seurasi toistaan hyvässä rytmissä ja kokonaisuus sisälsi kehitystarinassa oleellisia asioita riittävästi. Luin kirjan yhteen soittoon, mitä harvoin tapahtuu.

*

Karin Smirnoff   Sitten menin kotiin   suom. Outi Menna   Tammi 2022

Ruotsalainen Smirnoff (s. 1964) on julkaissut trilogian, joka kertoo Jana Kippon tarinan. Päähenkilö on pohjois-Ruotsista syntyisin oleva hyvin erikoisen elämän elänyt nuori nainen, jolla on vahvat siteet pohjoiseen kotiseutuunsa ja sen ihmisiin. Trilogia on palkittu Svenska Dagbladetin kirjallisuuspalkinnolla.  – Olen lukenut trilogian kaikki osat ja tämä viimeisin eräällä tavalla sulkee ja selittää monet kohtalon käänteet päähenkilönsä elämäntarinassa. Pidän kirjailijan alkuvoimaisesta kielestä ja tyylistä kuljettaa tarinaa. Trilogiassa vilahtaa myös suomalaisia henkilöitä ja pohjoisen väkevä uskonnollisuus lyö leimansa seudun asukkaiden elämäntapaan ja suhteisiin.

*

Kajsa Ingemarsson   Keltaisten sitruunoiden ravintola   suom. Sanna Manninen   Otava 2007 (2004)

Ruotsin myydyin romaani on 1965 syntyneen erilaisissa toimittajan töissä ansioituneen Ingemarssonin käsialaa. Tarina on päähenkilönsä mukana sukellus Tukholman ravintolaelämään. Tapahtumien kerronta noudattelee chick lit -kirjallisuuden tyypillisiä juonenkäänteitä.  – Viihtyisää kesälukemista varsinkin ravintolamaailmasta ja ruokakulttuurista sekä ihmissuhdekiemuroista kiinnostuneelle lukijalle.

*

Ali Smith   Satunnainen   suom. Kristiina Drews   Otava 2006 (2005)

Skotlantilaissyntyisen Ali Smithin palkittu ja kehuttu romaani on eräänlainen sairauskertomus. Päähenkilö on nuori mies, joka syyttää itseään luokkatoverinsa itsemurhasta. Hän keskeyttää koulunkäynnin ja eristäytyy kotiinsa. Romaani muodostuu syrjäytyvän päähenkilön ajatusvirroista.  – En halunnut lukea kirjaa alkua pitemmälle, joten en osaa sanoa oikeastaan mitään muuta kuin: ahdistavaa.

*

Elisabeth Strout   Voi, William   suom. Kristiina Rikman   Tammi 2022 (2021)

Palkittu, tykätty ja kriitikkojen ylistämä kirjailija Yhdysvalloista on tämä Strout. Lukija nauttii myös kiitetyn kääntäjän sävykkäästä työstä. Voi, William kertoo kirjailija Lucy Bartonin entisen aviomiehen elämästä, johon toisesta liitostaan leskeytynyt Lucy joutuu mukaan sen jälkeen, kun ensimmäisen miehen kolmas vaimo jättää hänet.  – Olen tykästynyt kirjailijan huokoiseen ja juttelevaan tyyliin kertoa ihmisistään ja heidän vaiheistaan. Tyyli muistuttaa lempikirjailijani Merete Mazzarellan kerrontaa. Näennäinen keveys ei estä tekstin oivaltavuutta. Henkilökuvaus muotoutuu yllättävänkin teräväksi pienten tapahtumien ja käytyjen vuoropuhelujen keinoin. Kirjailija tuntee aiheensa ja amerikkalainen elämänmeno saa nyansseja lukijan mielessä.

***