Aamu sädehtii, niin sinistä, niin kevyttä kuin hattarapilven kulku tuulisella taivaalla. Naapurin lapset heti kohta pihassaan hyppykisoissa trampalla. Meidän piha-aidallamme mustarastaspari päivystää tilannetta, vaaleanokkainen ruskeanmusta leidi ensin ja kohta sen mentyä mustapukuinen keltanokkainen herra. Puolelta päivin tuuli vetäisee pilviverhon taivaan kasvoille, ja me mietimme kuulemaamme radiomessua. Saarnaaja selosti lukemansa evankeliumitekstin tapahtumat uudelleen vapaasti muotoillen. Tarinan otsikko olisi voinut olla Jeesus ystäväperheen luona kylässä. Jäimme miettimään: niin – ja mitä siitä? Mutta se oli siinä – mihinkään kuulijan elämää koskettavaan ei puhe johda. Kuoro sentään lauloi kauniisti läheistään sureville, joita aina on: Ota hänet vastaan, suuri pyhä Jumala, Ota hänet vastaan, kaipaavia lohduta…

Palmujen sunnuntai jatkuu pilvisenä kohti hiljaista viikkoa ja pääsiäistä.