Jarkko Piirainen   Juureton, silti pysyvä   runoteos   Momentum 2026

1976 syntynyt viestintätyöläinen ja fil. maisteri Kajaanista on julkaissut runoja 10-vuotiaana kuolleen tyttärensä muistoksi.  – Isän suru puhuttelee sellaisenaan.  

*

Helena Sinervo   Tykistönkadun päiväperho   WSOY 2003

Keräsin kaikki Sinervot, jotka kirjastomme aakkoshyllyistä löytyivät tutkimatta niitä tarkemmin. Ja yllätyin.   – Sivun kaksikymmentä paikkeilla sain tästä kyllikseni, aloin selailla ja totesin, että kirjailija todella aikoi pitäytyä aiheessaan. Aihe oli minulle jossain määrin vastenmielinen, en halua syventyä tarinaan ihmisestä, joka on ”päättänyt luoda elämästään himon ja inhon taideteoksen”. Sinervo taitaa kirjoittamisen, mutta tuhlaa tässä taitojaan aiheeseen, joka on tavallisen lukijan mielenkiinnon periferiassa.    

*

Helena Sinervo   Armonranta   WSOY 2016

”Romaanin alussa Helena-niminen kirjailija saa kutsun tavata kuolemaa tekevän isänsä. Puolisonsa Hetan kanssa hän lähtee ajamaan kohti sairaalaa.” – Tässä romaanissa Sinervo sukeltaa suoraan ’syvään päätyyn’, eli oman historiansa omalaatuisiin suhdekiemuroihin. Isän kuolinvuoteella käynti prosessoi myös tyttären omaa parisuhdetta. Lukukokemus jäi hajanaiseksi osin romaanin eri henkilöiden puheisiin jaetun tyylin vuoksi, osin siksi, että lukemiseen tuli oman tilanteen vuoksi katkoja. Kirjailijan kyky ja tapa tarkastella lapsuuskokemuksiaan ja niiden vaikutuksia aikuisuuteen on kyllä oivaltavaa ja kirkastaa Sinervon kirjailijan kuvaa lukijalle.

*

Juha Seppälä   Kehtolaulun koordinaatit   Siltala 2025

”Arvostetuimpiin nykykirjailijoihimme kuuluva” Juha Seppälä (s. 1956) on julkaissut todella mittavan kokoelman romaaneja ja novelleja ja on palkittu Kalevi Jäntin palkinnolla 1988, Valtion Kirjallisuuspalkinnolla v. 2000 sekä Runeberg-palkinnolla 2001.   – Lukijan ei silti ole pakko yhtyä ylistykseen, jos ei ole saanut Seppälän tekstistä sielulleen ravintoa. Itse koin teoksen hienona, mutta sävyltään apeana testamenttina luovuttamaan valmiilta kirjailijalta lukijalle. Kirjailijan ammatin arvostuksen ja toimintaedellytysten heikentymisestä johtuvan näköalattomuuden värittämä yleistunnelma etsiytyy kuitenkin kauniisti seesteisyyttä kohti.

*

Riikka Pulkkinen   Totta   Otava 2010                            

Ensimmäisen kerran luin tämän Pulkkisen kakkosromaanin viitisentoista vuotta sitten. Silloin minusta romaanin rakenne tuntui hajanaiselta siinä määrin, että se häiritsi lukukokemusta. Kun tämä tuli vastaan kirjaston vapaahyllystä, päätin katsoa miltä kirjan lukeminen nyt tuntuu. Totesin muuttuneeni lukijana ja ihmisenä viidessätoista vuodessa niin, että tajusin nyt, mihin kirjailija pyrki sukupolvien naisten ketjua kuvatessaan. Toinen lukukerta avasi myös kirjailijan persoonallista erityislaatua tavalla, joka sinetöi hänet mielessäni yhdeksi sukupolvensa suomalaiseksi huipputekijäksi. Uskallan sanoa, että ainoa rasite tässä romaanissa oli henkilöiden runsaus. Karsimalla olisi voinut saada vielä vaikuttavamman kokonaisuuden. Huippua silti!

*

Helena Sinervo   Tytön huone   WSOY 2020

Hieno yhdenpäivänromaani Sinervolta. Äiti hyvästelee maailmalle lähtevää tytärtään, joka pakkaa laukkuaan. Tässäkin äiti-tytär-suhteiden sukupolviketju tulee tarkkavaistoisesti ja hienosti kuvatuksi. Samalla kun äiti pohtii äitiyttään, hän irrottelee itseään äitinä olon imusta ja kysyy, mitä hänellä on sen jälkeen, kun tytär on lähtenyt. Tämän soisi kaikkien naisten käyvän läpi, sillä kaikki olemme jonkun äidin tyttäriä, vaikka kaikki emme ole äitejä eikä kaikilla äideillä ole tyttäriä. Soisin omien pojantyttärieni lukevan tämän aikanaan. Tunnot lienevät pohjimmiltaan samoja sukupolvista riippumatta.

***

Helmikuun katsotut DVD-elokuvat

Fukushima                             Japanin historian pahin maanjäristys, sitä seurannut megatsunami ja ydinvoimalan kahden reaktorin tuhoutuminen – tositapahtumiin perustuva elokuva järkyttää monesta syystä. Katsoja miettii ydinenergialaitosten turvallisuusriskejä, millaiseen kohtuuttomaan paineeseen työntekijät joutuvat onnettomuuden yllättäessä. Ja miten pienessä kymmenien miljoonien ihmisten saarivaltiossa selvittiin evakuoitujen ja kotinsa menettäneiden elämän uuden alun järjestämisestä ja katastrofin jälkien korjaamisesta.

*

Riisuttu mies                         Aku Louhimiehen elokuva; Laura Malmivaara, Samuli Edelman, Matleena Kuusiniemi

                                                      – Elokuva osoittautui vastenmieliseksi katsoa monestakin syystä ja jäi kesken.

*

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.