Miksi muuksikaan näitä voi kutsua, kun vihdoinkin on jotain katsottavaa TV:stä. Olemme molemmat tietyin osin antautuneet olympiakisojen tarjonnasta poimimaan mieleistämme, Toinen enemmän, mutta on minullakin taitoluistelu ja Suomen miesten jääkiekkopelit tähtäimessä. Normaalisti olemme kumpikin tiiviisti tuoleissamme TV ykkösen iltauutisien aikaan. A-studio katsotaan, jos aihe kiinnostaa. Aika usein ei jaksa sitä spekulointia, jossa samat naamat alituiseen toistelevat ennalta arvattavia mielipiteitään. Lauantain ykkösaamu pitää pintansa aina vain. Sen salaisuus on taitavan toimittajan tekemä syvähaastattelu yhdelle merkittävässä asemassa olevalle päättäjälle. Se tuottaa uusia näkökulmia ja monipuolisia perusteluja ajankohtaisiin asioihin.  

Toinen, mikä tekee meille poikkeusviikon juuri nyt, on Turun sellokilpailun esitysten seuraaminen. Ihania ja lahjakkaita nuoria ihmisiä eri puolilta kotimaata on siellä esittämässä taitoaan. Monet ovat tulleet jo tutuiksi eri yhteyksissä, kun perheessämme on kaksi sellistiä, joista pojanpoika nyt on kisassa mukana. Olemme isovanhempina ja musiikki-ihmisinä olleet taustatukena eri tavoin jo pitkään. Hienoa on ollut seurata sekä tuttujen että uusien nuorten ponnistelua unelmiaan kohti. Alkuerien 24 osallistujasta puolet selviytyi välieriin, missä jännitetään, ketkä kuusi heistä puolestaan pääsevät finaaliin. Onnea kaikille upeille soittajille!