Kolmannessa Huoneessa on ollut kesäkuussa hiljaista, koska elämässä on paljon tapahtunut toisaalla. Arkiset asiat myös toisinaan solmuuntuvat, ja selvittelyssä menee aikansa.

Surunlaaksokokemuksemme ei ole ohi, vaikka hiipuvan elämän tuikku on sammunut ja meille läheiseksi käynyt ihminen saatettu samoihin multiin edeltä menneiden vanhempiensa ja kahden sisaruksensa tykö.

Kesän huippukohta on koittamassa. Taakse jäänyt kevät oli monin tavoin sekä merkityksellinen että myös hurmaavan kaunis. Tuntuu siltä, että kaiken jo koetun ja vielä kesken olevan loppuun saattamiseen tarvitaan tilaa, aikaa ja rauhaa. – Toivottelen Kolmannen Huoneen ystäville armasta aikaa ja suven suloisuutta. Tavataan tuonnempana.