Helmi Kekkonen Vieraat Siltala 2016
Uudelleen luettuna voimakkain elämys on kirjailijan tapa kertoa kunkin alussa mainitun näkökulmasta ja elämäntilanteesta erikseen. Tarina on myös eräänlainen vierauden dokumentti ihmissuhteissa.
*
Hanna Brotherus Henkeni edestä WSOY 2022
Brotherus on 1968 syntynyt kirjailija ja tanssitaiteen ammattilainen. Esikoisteos Ainoa kotini (WSOY 2021) herätti huomiota ja siitä tuli menestys. Henkeni edestä on rehellinen tilinteko keski-ikäisen naisen suhteesta itseensä ja menneisyyteensä vanhenemisen vuosina. – Kirjailijan tyyli on jutustelevaa, runsasta ajatusvirtaa, jota elävöittää yksityiskohtien havainnointi. Oman tarinan tarkastelu ja sen kehityskulkujen tulkinta on tekstin ydintä. Äitiys ja erityisesti äitien jatkumo suvussa ja suhde tyttäreen on keskeinen teema. Antoisa romaani!
*
Kaija Lehmuskallio Nokkosmadonna Kvaliti 2017
Kaija Lehmuskallio, ”Hattulan runoilevaksi dosentiksikin” nimetty kasvatustieteen tohtori (1932-2022) kirjoitti kirjan erään kartanon elämänpiiriin kuuluvista ihmisistä ja heidän kohtaloistaan haastattelumuistelmien pohjalta. – Näiden ihmisten tarinat herättivät minussa lukijana tunteen: tiedän, mistä hän puhuu, tunnen nuo laulut, tuon musiikin, nuo lapsen kokemukset maailmasta tuntuvat tutuilta. Kerrottu tapa elää kyläyhteisössä kutsui mieleen kaukaisia lapsuusmuistoja, vaikka en aateliskartanon elämänpiirissä ole kasvanutkaan. Elävästi kerrottua mennyttä elämää.
*
Harry Salmenniemi Varjotajunta Siltala 2023
Kirjailija on syntynyt 1983 Jyväskylässä. Hän on julkaissut kuusi runoteosta, useita novellikokoelmia ja muuta kokeellista proosaa. En osaisi määritellä tätä uusinta teosta, ei ole osannut kustantajakaan. Runoa Varjotajunta ei ole eikä oikein romaanikaan. Olisiko tajunnanvirtaproosaa lähinnä. – Olen joskus aika päiviä sitten tutustunut Salmenkiven runouteen ja nimi kyllä jäi mieleen. Lukukokemus oli sikäli erikoinen, että sivulla 153 eräänä aamuna varhain sain kirkkaan oivalluksen, mistä tässä on kysymys. Siihen asti tuntui kuin haahuilisi kirjailijan mukana päämäärättömän, pitkäpiimäisen odotuksen ja salamoivan kauhun välisessä epämääräisessä hämärässä. Kunnioituksesta muinaista runokokemusta kohtaan en onneksi jättänyt kirjaa kesken sivulla 100, kuten olen pitänyt tapana silloin, jos mikään ajatus ei nappaa. Lause, josta sain kopin: ”…kirjoittaminen on oravan seuraamista myrskyssä, kun se on aivan liian korkeassa puussa ja aidossa vaarassa…” – Näköjään kannattaa lukea vähintään 150 sivua, vaikka ei heti ymmärtäisi mitä kirjailija yrittää sanoa.
*
Sari Elfving Saattaja TEOS 2023
Sari Elfving on 1974 Hämeenlinnassa syntynyt ja Helsingissä asuva kirjailija. Esikoisteos Taivaat jotka ansaitsemme ilmestyi 2019. Saattaja sijoittuu sotavuosiin ja kertoo omaa tietään etsivän, biologiaa opiskelevan nuoren naisen tarinan. – Saattaja on hämmentävä sota-ajan kuvaus, joka valottaa nuoren naisen seksuaalista kasvua poikkeusoloissa ja ajautumista eräänlaiseksi kuolevien vierellä kulkijaksi. Romaani on otteeltaan nykykirjallisuutta, jossa on kiinnostavia ristiriitaisia elementtejä.
*
Saila Susiluoto Kehrä Otava 2023
– Tämän ihanan laatuisan kirjan olen edellisen kerran lukenut jo helmikuussa (Lukunurkkaus: Kehrä) ja nyt otin sen uudelleen käsiini. Runoilijan päiväkirjamainen proosateksti kuljettaa lukijaa tyylillä, jota lukisin pitemmältäkin ajalta kuin muutamalta viikolta. Niin sujuvaa, niin maalauksellista, värikästä, tunnevoimaista, pienten tapahtumien ja havaintojen täplittämää tekstiä, sielua ravitsevaa tavalla, jolla vain laaturunoilija sen osaa. Sopii syksyiseen tunnelmaan erityisen hyvin. Monien runoilijoiden tavoin Susiluoto pohtii runouden ja laajemmin koko kirjallisuuden tulevaisuutta ajassa, jossa lukutaito rapistuu ja kirjallisuus digitalisoituu. Mitä muuta se herättää kuin turhautumista ja surua heissä, joiden elämän ehdot ovat luovassa työssä?
***