Joni Pyysalo Putoamispaikka WSOY 2021

1974 syntynyt Pyysalo on julkaissut ensiksi runoja, mutta kokeilee nyt romaania kolmen päähenkilön toisiinsa lomittuvilla tarinoilla. Tarina alkaa äidistä, joka katoaa saarimökiltään ja jatkuu pojan vaimon ja pojan eriytyneillä elämänkuvilla, joihin liittyy löyhästi heidän tyttärensä maailmanparannusprojekti. – Romaani tuntuu hajanaiselta, haahuilevalta. Kadonnut äiti ei löydy, mikään ei oikein etene eikä selviä. Sellaisenahan monen elämä nykyään näyttäytyy, mutta luettuna tarina ei ottanut minua mukaansa.
*
Anna Maria Mäki Äänenkantama TEOS 2021

Kirjoittaja on julkaissut aiemmin novellikokoelman ja lyhytproosaa. Esikoisromaani on riipaisevan alaston kertomus pikkulasten äidin väsymisestä aina romahduspisteeseen ja suljetulle osastolle asti sekä toipumisen polun alkuun pääsemisestä. – Tietynlainen autofiktiivinen tarina on puhutteleva ja avaa todentuntuisesti ja kiinnostavasti psykoottisen tilan kehittymistä ja paranemispolun vaiheita ja mahdollisuuksia.
*
Kyung-sook Shin Jään luoksesi suom. Taru Salminen into 2017

ET-lehden arvostelu: ”Koskettava tarina, uutta ajateltavaa ja eksoottinen tapahtumapaikka.” Korealaisen kirjailijan kertoma tarina sijoittuu yliopisto-opiskelijoiden maailmaan. Tarinassa seurataan kahden tytön ja kahden pojan sekä heidän kohtaloiden solmiutumisesta yhteen ja traagisista käänteistä. – Olen jo kertonut aiemmin, että mielelläni luen erilaisissa kulttuureissa kasvaneiden ja elävien ihmisten tarinoita. Maailmamme on rikas ja monimuotoinen; toisista kulttuureista, ajattelutavoista, arvoista ja arjesta voi oppia ja avartaa käsityksiään. Kirjallisesti teos poikkeaa länsimaisesta tyylistä, tässä kuvataan enemmän ihmisten sisäisiä tuntoja kuin ulkoisia tapahtumia tai juonenkäänteitä.
*
Enni Mustonen Näkijä Otava 2021 Pukija Otava 2020

Kirsti Mannisen uusimmat romaanit, Enni Mustosen nimissä, kuvailevat tänä vuonna ilmestyneen Näkijän silmin Amerikan suomalaissiirtolaisten elämää Los Angelesin maisemissa ja edellisvuotisen Pukijan suomalaisen elokuvastudion pukujen hoitajan työtä ja elämää. Kirjailija on käyttänyt kummassakin runsaasti elokuvastudioista ja niiden aikalaistähdistä kertovaa lähdeaineistoa elävöittämään päähenkilöiden tarinaa. – En ole viihderomaaneja harrastanut, mutta taannoin sain ’kaupan päällisiksi’ kirjakaupasta Enni Mustosen uuden pienoisromaanin, joka kertoo Näkijässä päähenkilönä esiintyvän Martan nuoruusvaiheista kotimaassa. Tykästyin Martan muhevaan pohjalaismurteeseen ja selkeäpiirteiseen hahmoon. Pienoisromaani valotti jo hyvin pätevästi kirjailijan omaa tyyliä ja viihderomaania yleisemminkin. Eloisasti polveileva juoni ja päähenkilöiden luonteikkuus ovat oleellista ja tapahtumien aihepiiri on oltava hallussa. Näkijästä ja Pukijasta jäi makoisaksi haudutetun viihdepuuron tukeva jälkimaku. Kolmanneksen sivumäärästä olisi kyllä voinut huoletta karsia kummastakin, tarina olisi napakoitunut. Mikä ettei näitä koronakaranteenissa viihtyäkseen lukisi ja moni lukeekin.
*
Alberto Moravia Matka Roomaan suom. Tuula Saarikoski Tammi 1991 (1988)

Tympeällä tavalla miesnäkökulmainen tarina, joka jäi minulta kesken.
*
Saara Cantell Kesken jääneet hetket Tammi 2020

Palkitun elokuvaohjaajan ja käsikirjoittajan esikoisromaani on yksi viime vuoden kirjallisista tapauksista. Romaani nostaa rohkeasti yhden perhepiirin väkevät tapahtumat esiin tavalla, joka ei jätä lukijaa viileäksi. Romaanin juonikuvio on tarkasti mietitty ja tekijän kuvataiteellinen ote näyttää tapahtumat visuaalisesti rikkain vedoin. – Tämä romaani on hieno kuvaus perheen sisäisistä siteistä, suvun ja nuoruudesta asti säilyneiden ystävyyssuhteiden kantavasta voimasta ja äitiyttä kokemattoman naisen syvästä rakkaudesta äidittömäksi jääneisiin lapsiin. Taito on kertoa rankoista kohtaloista niin hengittävästi, että lukija saa tilaa tuntea. En ole aikoihin itkenyt kirjaa lukiessa niin kuin tässä itkin.
*
Tiina Raevaara En tunne sinua vierelläni novelleja Teos 2011

Raevaaraa on verrattu Jyrki Vainoseen, Leena Krohniin, Maarit Verroseen ja Johanna Sinisaloon. Edellä mainittuja eksentrisiä tarinoita kirjoittavia olen mielellänikin lukenut, mutta Raevaaran novellit olivat minulle liikaa. – Vastenmielisyys oli niin voimakas, että jätin kesken.

* * *