Paula Hawkins  Nainen junassa  suom. Oona Timonen  Otava 2015

Trillerityyppinen romaani ei ole lempilajini, mutta lankesin taas takakansikehuihin (vaikka tiedän, että se on usein ylimitoitettua kustantajan myyntipuhetta). Junassa töihin matkustava eronnut nainen seurailee entisen kotinsa ympäristön elämää junan ikkunasta tullen mennen. Naisen oma elämä on retuperällä, mistä juonenkäänteitä riittää. Lopulta hän sotkeutuu entisen miehensä ja tämän naapureiden asioihin niin, että tulee itselleenkin yllätykseksi paljastaneeksi kadonneen naisen murhaajan.  – Siedätystähän tämän lukeminen minulle oli, vaikka kirjoittaja ei ihan huono olekaan. Ehkä loppua kohti tihenevä jännitys monia lukijoita kiehtoo.

*

Mäntyniemen herra  Vuoteni, elämäni  Sauli Niinistön päiväkirjat 2013-2018  Siltala 2018

–  ”Ironia, yllättävän vaikea laji.”  –  ”Tätä ajan hukkaa.”  –

–  Yllä olevat kaksi lausetta ovat suoria sitaatteja ja samalla tyhjentävä arvio kirjasta, jonka kirjoitti joku ivallinen tyhjäntoimittaja Image-lehden älyllisen vajauden täytteeksi ja – hämmästykää! – julkaisi kirjana Siltala.  

*

Markku Hirvonen  Enkelitaivas  Karisto 2019

Kirjoittaja on opettaja, joka on aiemmin julkaissut eränovelleja, Enkelitaivas on hänen esikoisromaaninsa. Romaanin päähenkilö on hoitoalalla toimiva nainen, joka osuu onnettomuuspaikalle ja korjaa kadulta auton tönäisemäksi joutuneen miehen. Miehellä on siivet, joista toinen on murtunut ja nainen koettaa saada miehelle hoitoa. Lopulta lintujen hoitoon erikoistunut lääkäri leikkaa ja lastoittaa murtuneen siiven. Kyseessä on eräänlainen aikuissatu, joka voi toimia lukijalle allegorisesti vaikkapa turvapaikanhakijan kohtalon kuvauksena.   – Tarinan kertojana Hirvonen on vielä kehittymässä, monin tavoin erikoinen tarina onnahtelee, vaikka idea on hyvä. Enkelimiehen taustaa paljastetaan vähän kerrallaan, mutta loppu töksähtää.          

*

Riikka Pulkkinen  Lasten planeetta  Otava 2018

Riikka Pulkkinen on julkaissut jälleen huiman taidokkaan ja kieltä uudistavan romaanin, joka kuvaa yhtäältä eroprosessin kipuja ja päähenkilön pelkoja sekä toisaalta psykoosiin sairastuvan sisaren kamppailua hajoavan mielen kouristuksissa ja sisarusten huolta ja hätää.  – Ei Pulkkista turhaan sanota kirjallisuutemme kiistattomaksi kärkinimeksi. Vaikuttava romaani on väkevästi ajassa, tulee paljastaneeksi myös nerouden ja hulluuden rajan ohuuden sanataiteessa. Suosittelen!

*

Juha Itkonen  Ihmettä kaikki  Otava 2018

Satuin näkemään tämän kirjan syntyprosessiin liittyvän kirjailijahaastattelun televisiosta, joten vähän tiesin mitä odottaa. Kirjailija on luonut romaanitaidetta omasta väkevästä perhedraamastaan. Ja juuri siksi, että se on niin tosi, se liikuttaa syvästi lukijan omia tunnemuistoja. Tarina kertoo parisuhteen draamaa raskaudesta synnytykseen. Sekä aviopari että lukija yllätetään uudelleen juuri, kun käännekohdan laineet alkavat tasoittua. Lukija heittelehtii avioparin tunnemyrskyjen laineilla, hämmästelee, oudoksuu ja myötäelää silmät kostuen draaman käänteitä.  – Kirjailija vie lukijan yksityiselle elämänkokemusmatkalle, jossa joutuu antamaan itsestään ihmisenä, isänä ja puolisona lähes kaiken. Kokemuksesta kasvaa syvää ymmärrystä ja hentoa uskoa johonkin elämääkin suurempaan. Itseäni tarina kosketti syvästi, siinä erityisesti miehen kokemus ja kasvu isänä ja puolisona. Kirja myös yllätti syvällisyydellään, vaikka tiesin Juha Itkosen yhdeksi taitavimmista nykyprosaisteistamme. Suosittelen!

*

Michelle Obama  Minun tarinani  (Becoming) suom. Ilkka Rekiaro  Otava 2018

Pelastauduin satojen varauksien jonosta osumalla kirjastoon, kun pikalainahyllykappale ilmaantui kierrokselta. Kirjassa on 510 sivua ja pääsiäisen vuoksi tavallisen viikon sijasta kaksi viikkoa lukuaikaa. Jee! Eka havainto: Michelle on, paitsi maailman vaikutusvaltaisimman ex-presidentin puoliso, myös oppinut nainen, erinomainen kirjoittaja ja todella kiehtova persoona. Tarina ottaa heti mukaansa ja valottaa erästä maailmanhistorian käännekohtaa, Amerikan ensimmäisen värillisen presidentin kautta Yhdysvaltojen valtavan valtiokoneiston johdossa. Michelle ei suostunut olemaan pelkkä seremoniallinen First Lady, hän kehitti omia lasten ja erityisesti vähemmistöön kuuluvien tyttöjen tulevaisuusprojekteja.  – Kiinnostavan teoksen ainoa miinus on kielellisesti onnahteleva suomennos ja lukuisat painokseen jätetyt kirjoitusvirheet. (Hyi, Otava!)  

***