Merete Mazzarella    Elämän tarkoitus    suom. Raija Rintamäki    Tammi 2017

Tuttuun esseistiseen tyyliinsä Mazzarella pohdiskelee tässä isoa kysymystä elämän tarkoituksesta. Kaikenkattavaa vastausta kysymykseen tarkoituksesta ei tietenkään tule, kun ei sitä ole. Monet argumentit ja tapaukset ovat jo tuttuja hänen aiemmista kirjoistaan tai jonkun muun. Viktor Frankl sen sanoi selkeimmin: on oivallettava, että elämä kysyy tarkoitustaan meiltä.  – Tulin ajatelleeksi, että ehkä tämä riittää jo Mazzarellan kirjoista, jotka olen kaikki lukenut.

*

Karl Ove Knausgård   Syksy  Talvi  LIKE 2016  suom. Jonna Joskitt-Pöyry

Luettuani viime vuonna kaikki Knausgårdin Taisteluni kirjat (kuusi osaa) oli jo tarpeen pitää taukoa. Kirjailija näyttää siirtyneen elämänvaiheidensa kertaamisesta vuodenaikateemoihin. Syksy ja Talvi ovat alaotsikoitu Kirje syntymättömälle tyttärelle – ja Kirje vastasyntyneelle tyttärelle. Ne koostuvat tarinanpalasista, joiden aiheena on jokin arkiseen elämään liittyvä aistivoimainen asia. Kirjoittajan tyyli on jo läpeensä tuttu, mutta jotenkin hän onnistuu näissäkin pikku paloissa kaivamaan usein yksinkertaisista aiheista tasoja, mitä normaalisti ei ajatella eikä sanota.  – Kaleidoskooppimaisena välähtelevää tekstiä on helppo lukea. Vuodenaikasarja vaikuttaa päiväkirjamaiselta välityöltä, sellaisenakin aukeaa vähitellen metaforaksi uudesta keväästä, jonka syntymää odotellaan.

*

Riitta Jalonen   Yö on oranssi häkki   Tammi 2000;   Hula-hula   Tammi 2002;   Kuvittele itsellesi mies  Tammi 2005 (2.p.);  Veteen pudonneet   Tammi 2007;   Hyvää yötä Irma Noora   Tammi 2010;  Kuka sinut omistaa  Tammi 2013

Yö on oranssi häkki on näistä valovoimaisin. Lyhyt romaaniksi, mutta kertoo upealla tavalla kaiken oleellisen yhden naisen ja kahden miehen suhteista. Hula hula on jälleen sävykäs ja hienovireinen kertomus tytön maailmasta. Näissä kuvauksissa Jalonen on parhaimmillaan. Ehyt kokonaisuus, ei mitään liikaa. Kuvittele itsellesi mies puolestaan on ankea ja omituinen kolmiodraama, joka vetää kaikki osapuolet yhteen ja sitten erilleen elämään kukin omaa elämäänsä. Veteen pudonneet avaa Jalosen tekstien teemoja kertoen tytöstä, jolla on henkinen yhteys isoisään, joka on jostain syystä pidetty perheen ulkopuolella ja jolta tyttö on perinyt erityiset henkiset lahjansa. Hyvää yötä Irma Noora johdattaa lukijan vähän kerrallaan syvemmälle erityislahjan perineen tytön maailmaan. Tytön Rebekka-täti on käyttänyt lahjaansa toisten ihmisten auttamiseen, mutta Noora päätyy selvittelemään oman historiansa pimeitä kohtia. Kuka sinut omistaa toistaa samaa teemaa, nyt tytön ja pikkumummon välisen erityisen yhteyden kuvauksena.  – Jalosen kieli ja tyyli ovat nautittavaa, vaikka teemat toistuvatkin. Aiemmin lukemani Jalosen viimeisin romaani (Kirkkaus) osoittaa kirjailijan päässeen upealla tavalla eteen päin teemassaan.  

*

Minna Rytisalo       Lempi    Gummerus 2016

Lukeva yleisö on saanut tutustua taas yhteen uuteen kirjailijaan, Sodankylässä syntyneeseen ja nykyään kuusamolaiseen äidinkielen opettajaan Minna Rytisaloon (s. -74). Hän on tarttunut esikoisromaanissaan Lapin sota -aiheeseen ja kutoo taidokkaasti yhteen toistensa elämään liittyvien kolmen henkilön tarinat. ”Herkkyydessään väkevässä romaanissa on voimakas jännite ensimmäiseltä sivulta viimeiselle.”                  – Kolmisäikeiseksi punottu tarina on kehitelty väkevistä aineksista: on sodan pirstomia naiskohtaloita, hyväosaisten lempeä ja osattoman katkeruutta, myöhään paljastuvaa tragediaa ja petetyksi tulleen ylpeyttä. Tunnevoimainen ja nautittavasti kirjoitettu.

*

John Grisham  Sateentekijä   suom. Jorma-Veikko Sappinen    WSOY 1996

Kirjaston kiertävien hyllyköstä osui silmiin tämä letkeään tyyliin kirjoitettu romaani, joka kertoo aloittelevan asianajajan ponnistelusta Keski-Lännen oikeusmaailman kiemuroissa. Kirjailija näyttää tuntevan maailman, jossa romaani tapahtuu, siksi tarina kiehtoo. Lopetus tulee vähän yllättävästi töksähtäen ja jättää tarinalle mahdollisuuden jatkua lukijan mielikuvissa.  – Varsin viihtyisä ja mukaansa tempaava lukuromaani on otettu Suuren Suomalaisen Kirjakerhon listoille suomeksi ilmestyessään.

*

Heli Karjalainen      Kaikki nämä päivät    Salut Oy 2016

Vanhan, mennyttä ja nykyistä elämäänsä vatvovan naisen yksinäisyyden autiutta kuvaava kirjoitelma. Kirjoittaja pyrkii syvällisyyteen antaessaan päähenkilönsä ajatusten pyöriä jatkuvasti itsensä ympärillä. Romaanin pohdinta ei johda mihinkään, on kuin tarpoisi samaa suota.  – Lukeminen takkusi. Päähenkilöstä tuli mieleen taannoinen Putous-hahmo Aina Inkeri Ankeinen – paitsi, että romaanin vanhushahmossa ei ole mitään hauskaa.

***