Maanantai-iltapäivisin haemme Murun päiväkodista, kuten olen kertonut. Kotimatkalla Muru haluaa aina, että Mummeli keksii laulun, jonka hän oppii toistamalla säe kerrallaan. Eilen yllätin hänet: ”Tänään Muru keksii laulut. Annan sulle kaksi sanaa ja sinä sijoitat ne lauluun, jonka tarinan ja sävelen saat luoda ihan itse. Sopiiko?” – ”Joo!”

Mummeli mietti hetken, ensimmäiset sanat olivat kiulu ja viulu, sitten pikku ja tikku ja lopuksi kun Muru oli päässyt jo hyvään keksimisvauhtiin vielä talo ja valo. Murun laulussa oli talo, johon valo muutti asumaan ja valosta ja talosta tuli hyvät ystävät ja valo viihtyi talossaan. Laulun lopussa tuli yllättävä lause: ”ja se talo oli kuin kirkko”. Kysyin mistä se kirkko tuli siihen lauluun. – ”Kirkossa on paljon valoa”, sanoi Muru siihen kuin itsestään selvästi.