tänään, tuuli
jos aukenen, aukenen sille, sen viedä
sen minussa huuhtoa, irrotella pinttymiä
mielen seinämistä
istun tuolissani, lämmitän käsiäni teemukin kyljillä
kuulen tuulen, se viskoo pisaroita ikkunaan
sade pieksää puuta, lehdet kattavat pihanurmea
minussa on tyhjiä kohtia, joista näkee
turhaan valvotut yöt, turhaan mietityt
vaihtoehdot, joita ei ole
kivun pimeässä hehkuvan silmän
Oma runosiko?
Niin kaunis ja puhutteleva. Tekisi mieleni kopioida ystävälleni, joka juuri nyt on niin tavattoman huolissaan läheistensä takia.
Kommentin jätti Obeesia · lauantaina 8. lokakuuta @ 11:44
Obeesia, voit käyttää runoa, jos siltä tuntuu.
Kommentin jätti Ellinoora · sunnuntaina 9. lokakuuta @ 11:14