Niin vähän meistä jää, niin vähän. Mutta kuinka kaunis onkaan jokainen hiutuva tuostakin kukasta. Niin täynnä elämän kiemuroita, niin täysi. Sinun kanssasi surun matkalla kuljen, tuntui kuin olisin oppinut tuntemaan äitisi kaikkien niiden kirjoitusten kautta. Ehkä kaikissa äideissä on niin paljon samaa.

Kommentin jätti mehtäsielu · lauantaina 9. lokakuuta @ 21:43