Niinhän siinä kävi – luin jostain, että joku kokeili ’aamusivujen’ kirjoittamista ja koki sen mainioksi. Itselleenhän niitä muistiinpanoja joka tapauksessa kirjoittaa, mutta ’lomasiivut’ tuntuivat kevyeltä, pakottomalta tavalta antaa tekstin tulla pyrkimättä mihinkään erityiseen. Mieluusti elän kesäistä vuodenaikaa juuri näin. Huomaan, että päiväkirjan kirjoittaminen käsin on alkanut tuntua työläältä, mutta kun avaan koneen, teksti virtaa, jopa niin, että siitä riittää karsittavaa ja tiivistettävää.

Totta, korona-aika on muuttanut monia asioita arjessa sekä antanut ajateltavaa ja kirkastanut arvoja. Lasten perheiden tapaaminen on ollut tärkeintä, moni muu mielenkiinnon kohde on jäänyt taka-alalle.