Artikkelin Heijastuksia kommentit

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Wed, 11 Jan 2017 09:43:52 +0000

Ansku, sinä olet viihtynyt blogiystävänä jo kauan. Myös minä olen seurannut juttujasi, etenkin lasten kehitystä kuvaavat ovat olleet suosikkejani. Tytöt ovat varttuneet jo melkein isoiksi, siitä huomaa vuosien vierineen. Kirjoitat ajoittain myös rakentavia tietopohjaisia sekä hengellisiä tekstejä. Sain sinulta vinkin fysioterapiastakin, mutta en ole löytänyt mainitsemasi tapaista hoitolaa tästä lähistöltä.

Kirjoittaja: Ansku

Ansku — Tue, 10 Jan 2017 23:44:00 +0000

Ajatuksesi, tarinointisi, kuvasi hoitavat sielua. Siksi tämä on suosikkiblogejani.

Toivon, että saat apua kenkkukoivelle.

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Tue, 10 Jan 2017 09:42:12 +0000

Simpukka, samaten olen pitänyt blogiosoitteesi listallani, vaikka et joka päivä kirjoitakaan. Kiehtoo tuo eläkeajan elämänmuutos, jonka teitte aikoinaan. On mukava seurata miten olette kotiutuneet ’talvikotiinne’ ja mihin se etsiytyy kulloinkin. Ja ne kesäkotiin paluiden riemut ja ajomatkojen seikkailut. Lempeitä talviviikkoja Ranskasa ja iloista paluuta kotimaahan kevätlintujen myötä.

Kiitos Mehtäsielu, kun muistutit mitä on jäljellä. Joskus kun kivun kanssa eläminen kuristaa, tuntuu, että on menettänyt elämänsä sille. Eihän se niin ole, tajuan taas.

Tuula, jostain tulee voimaa ja sanoihin lämpöä, vaikka kapeikossakin kulkisi. Kuvasi lämpimästä rauhallisesta tuvasta ilahduttaa minua.

Kirjoittaja: Tuulamummo

Tuulamummo — Mon, 09 Jan 2017 20:56:59 +0000

Aika usein tulen tänne, siis blogiisi huokaisemaan hetken rauhassa. Tiedän, että tämä on kuin lämpöinen pieni tupa, jossa voi hetken oleilla, joskus jotain kirjoittelenkin, useimmiten vain lämmittelen.

Kirjoittaja: mehtäsielu

mehtäsielu — Mon, 09 Jan 2017 18:34:02 +0000

Onneksi Ellinoora sinulla on sanat, lauseet, ajatukset, kuvat ja musiikki. Ja tämä blogi. Toivotaan että ne lähettävät kenkkukoivellesi hoivaavia ja parantavia taajuuksia ja sykähdyksiä, saisivat hetkeksi unohtamaan ikävän kivun. Paranemista ja kivuttomampaa vuoden jatkoa.

Kirjoittaja: Simpukka

Simpukka — Mon, 09 Jan 2017 12:46:39 +0000

Aika monta vuotta olen lukenut blogisi tarinoita, nyökytellyt viisaille ajatuksillesi ja ihaillut taitoasi kirjoittaa herkän koskettavasti ja välillä myös hersyvän hauskasti. Joulupolkusi kuvineen oli kauneinta mitä olen aikoihin seurannut.
Paranemista kenkkukoivellesi toivotan. Kohtalotoveruutta kanssasi tunnen joulun alla kipuilun alkaneen polveni kanssa. Annan sille paljon lepoa, hellästi ja monipuolisesti sitä hoivailen. Aikaa se vie, tiedän sen myös kokemuksesta.

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Mon, 09 Jan 2017 11:26:39 +0000

Pirkko, tosi ihana, että tämäkin yhteys on meillä! Tapaamme nykyään usein samassa isossa kaupassa. Jos ei ole kiire, voi vaihtaa päällimmäiset kuulumiset. Ja muitakin tapaamisia on. Ystävyyden perustana on entinen naapuruus.
Oikein sanot toivotuksessasi: ”paranemista kevään mittaan”. Tämä oli sitkeä edelliskerrallakin. ”Se vain pittää mennä etiäppäin”, sanoi muinainen Lapin mummo, kun tuttava kysyi miten sinä jaksat. Ja niin juuri on.

Kirjoittaja: Ellinoora

Ellinoora — Mon, 09 Jan 2017 11:00:06 +0000

Annikki, siltä minustakin tuntuu. Ihmisellä voi olla monenlaisia ystäviä elämänsä eri ajanjaksoilta: joku lapsuusystävä, opiskeluajalta joku, joku entinen työtoveri, joku harrastuspiireistä. Blogiystävyys on oma juttunsa, siihen ei välttämättä kuulu tapaamiset, pitkät puhelut, kirjeet tai muu yhteydenpito. Ne punnitut tai spontaanit sanat, joita toisillemme lähetämme luovat sen lämpimän yhteyden, tunteen, että olemme samalla matkalla.

Kirjoittaja: Annikki

Annikki — Mon, 09 Jan 2017 07:39:36 +0000

Vuosien blogiseurannasta syntyy kuin matkakumppanuus. Sydämestään toivoo kaikkea hyvää toiselle taivaltajalle.

Kirjoittaja: pirkko

pirkko — Sun, 08 Jan 2017 10:24:32 +0000

Ja vielä, kenkkukoivelle paranemista kevään mittaan. Pirkko